Perussuomalaiset

ti 20.10.2015

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta: ulkoministeri Soinin puhe

Kiitän tästä tilaisuudesta puhua ulkopolitiikan keskeisistä kysymyksistä. Tarkoitukseni on tarkastella erityisesti Venäjää ja kansainvälistä tilannetta.

Venäjä on Suomelle keskeinen naapuri. Suomen pitkä linja on ollut rakentaa hyvää yhteistyötä Venäjän kanssa. Vakaa yhteistyö, joka on hyödyntänyt molempia osapuolia. Naapuri oppii naapuriltaan, kuten ulkoministeri Lavrov totesi viime viikolla Oulussa.

Venäjä on kuitenkin muutakin kuin Suomen rajanaapuri. Se on merkittävä kansainvälinen toimija, on aina ollut. Siksi sen toiminta on erityisen huomion kohteena.

Venäjä on sitoutunut yhteiseen eurooppalaiseen arvopohjaan. Sen keskeisiä perustoja on Helsingissä 1975 sovittu yhteisymmärrys, että Euroopan rajoja ei ryhdytä muuttamaan voimalla. Nämä periaatteet vahvistettiin Euroopan peruskirjassa kylmän sodan päättyessä.

Se mitä Venäjä on tehnyt Krimillä ja Itä-Ukrainassa rikkoo näitä yhteisiä sääntöjä. Siksi kansainvälinen yhteisö on reagoinut tapahtumiin päättäväisesti. Emme hyväksy Krimin haltuunottoa. Se on kansainvälisen oikeuden vastaista..

Naapuruus Venäjän kanssa on Suomelle tärkeää. Tärkeää niinikään on se miten kansainvälinen ja eurooppalainen yhteisö toimii, kun sen perussääntöjä rikotaan. Tästä on kysymys Ukrainassa.

Suomi haluaa hyvää yhteistyötä Venäjän kanssa. Paluu arkeen on Venäjästä itsestään kiinni. Pakotteet eivät ole itseisarvo. Pakotteet ovat väline, joka pyrkii Venäjän toiminnan muuttamiseen.

Venäjä on Suomelle tärkeä. Kannan huolta sen sisäisestä kehityksestä. Demokratia ja kansalaisyhteiskunta eivät ole saaneet kunnolla jalansijaa. Talous on kovin yksipuolinen. Hyvinvoiva Venäjä on Suomenkin etu.

Venäjä on merkittävä kansainvälinen toimija. Näemme sen Syyriassa. Arvioimme Venäjän politiikkaa sen tekojen perusteella.

Syyrian sota on jatkunut liian pitkään. Se on aiheuttanut suunnatonta tuhoa ja inhimillistä kärsimystä. Näin ei voi jatkua.

Rauhaa pitää hakea YK:n kautta. Toivomme, että Venäjä tukee tätä pyrkimystä ja kansainvälisen yhteisön toimia raakalaismaisen terrorismin kukistamisessa.

Pääministeri puhui pakolaistilanteesta. Tässä näemme hyvin sen, että kaukaisetkin asiat vaikuttavat Suomeen suoraan. Sota Syyriassa, epäjärjestys Libyassa tai hätä Afrikassa välittyy nopeasti ja tuntuvasti. Siksi ulkopolitiikalla on suuri merkitys Suomen turvallisuudelle. Tätä ulkoasiainvaliokunta on useaan otteeseen korostanut.

Kun ennen asetettiin vastakkain tuomaria ja lääkäriä, niin nykypäivänä tarvitaan entistä suurempaa ammattikuntien kirjoa. Tarvitaan niin sotilaita kuin diplomaatteja, rauhanrakentajia ja ihmisoikeuksien puolustajia, talousmiehiä ja insinöörejä.

Suomi kantaa vastuunsa. Kriisinhallinta on yksi tärkeä keino, jolla Suomi osallistuu maailman vakauttamiseen. Tämän vuoksi olemme Afganistanissa ja Irakissa. Toiminta Välimerellä ja Sahelissa puuttuu suoraan ihmissalakuljetukseen.

Suomalainen osaaminen kriisinhallinnassa on korkeaa tasoa. Meillä on pitkät perinteet. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kriisinhallintaan.

Olemme pitkään nähneet sen, että turvallisuutta pitää edistää laajalla rintamalla. Ihmisoikeudet ja kehitys ovat olennaisia turvallisuuden tekijöitä.

Kun puhutaan Ukrainasta tai Syyriasta, niin kysymys on laajemmasta kontekstista. Kysymys on kansainvälisestä järjestyksestä.

On kiistaton tosiasia, että Yhdysvalloilla on keskeinen merkitys ja vastuu kansainvälisen järjestyksen ja järjestelmän ylläpitämisessä. On Euroopan etu, että Yhdysvallat on monin sitein yhteydessä Eurooppaan. Tätä yhteyttä on syytä ylläpitää ja lujittaa.
Euroopan pitää toki kantaa oma vastuunsa. Teemme sitä pitkälti EU:n kautta, jonka vahvistuminen ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana on Suomenkin etu. On selvää, että eurooppalaiset maat vaikuttavat parhaiten yhdessä. Tästä syystä Euroopan yhtenäisyys on tärkeää.

Emme seuraa Britannian keskustelua EU-valinnastaan välinpitämättöminä, vaan sillä toivomuksella, että EU on Britanniankin silmissä arvokas yhteisö. EU ilman Britanniaa ei ole entisensä, varsinkaan ulkopolitiikassa.

EU:ssa Suomi toimii aktiivisena jäsenenä, mutta ei Natokaan ole Suomelle vieras kumppani. Olemme harjoittaneet tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta Naton kanssa kohta neljännesvuosisadan. Yhteistyö Naton kanssa on Suomen turvallisuudelle tärkeää.

Suomelle on luontevaa toimia läheisessä yhteistyössä muiden Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Kumppanuutemme Ruotsin kanssa on syvää. Yhdessä voimme tukea toistemme turvallisuutta. En näe mielekkäänä asettaa tälle yhteistoiminnalle rajaa tai pääteasemaa. Syvennämme yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa päättäväisellä mielellä.