Ulkoministeri Soinin puhe Pohjois-Kymen Paasikiviseuran 30-vuotisjuhlassa
PUHE | Ulkoministeri Timo Soinin puhe Pohjois-Kymen Paasikiviseuran 30-vuotisjuhlassa 9.5.2016 Kouvolassa.
Suomen ulkopolitiikan kulmakiviä: suhteemme Yhdysvaltoihin
Arvoisat Pohjois-Kymen Paasikivi-seuran jäsenet, Paasikivi-seurojen liiton jäsenet, Kouvolan kaupungin edustajat, hyvät naiset ja herrat,
Minulle on suuri kunnia puhua Pohjois-Kymen Paasikivi-seuran 30-vuotisjuhlassa. Alueelliset Paasikivi-seurat tekevät juuri sitä työtä, jota ulkopolitiikkamme uskottavuus edellyttää. Kansalaisten aktiivinen mukanaolo ja avoin keskustelu ovat ulkopolitiikkamme jatkuvuuden tärkeä osa. On erittäin tärkeää, että keskustelua käydään myös muualla kuin SOMEssa. Kasvotusten joutuu pakostakin peilaamaan myös muiden reaktioita tarkemmin. Tupailloille ja seurojentaloille on edelleen kysyntää.
Täällä Kymijoen varressa on sopiva paikka nostaa katseensa ja katsoa myös merta edemmäs. Keskitynkin puheessani Suomen ja Yhdysvaltojen suhteisiin. Helsingissä vuoden alussa loin Suomalaisella klubilla katseen itään ja arvioin Venäjä-suhdettamme.
Hyvät ja tiiviit suhteet Yhdysvaltoihin ovat olleet – ja ovat vastakin – Suomelle erittäin tärkeät.
EU-jäsenyytemme on vaikuttanut kansainvälisiin yhteyksiimme avartavasti, mutta samalla näkökenttämme on mielestäni lyhentynyt. Monille Yhdysvallat vaikuttaa etäiseltä ja vieraalta. Samoin on käynyt useissa EU-maissa. On toki myös niitä, jotka suhtautuvat Yhdysvaltoihin jo lähtökohtaisesti epäluuloisesti.
Yhdysvallat on kuitenkin luonteva ja tärkeä kumppani. Yhteistyö lähtee kansallisista intresseistämme, joista ulko- ja turvallisuuspolitiikka on vain yksi monista. Suomi pyrkii turvaamaan kansalaistensa taloudellisen ja sosiaalinen hyvinvoinnin. Taloussuhteiden vahvistaminen ja esimerkiksi tiede- ja teknologiayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tämän saavuttamiseksi välttämätöntä. Suomelle on tärkeää, että turvallisuus Euroopassa vahvistuu ja nojaa ETYJin periaatteisiin. Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen tukee tätä kehitystä.
Miten sitten voimme kansallisten intressiemme saavuttamiseksi edistää suhteita Yhdysvaltoihin?
Suomen maakuva Yhdysvalloissa on hyvä. Olemme ongelmaton, mutta kiinnostava maa.
Suomi tunnetaan Yhdysvalloissa velkansa maksaneena ja vapautensa puolesta taistelleena kansakuntana, joka harjoittaa taitavaa ulkopolitiikkaa. Tunnusmerkkejämme ovat moderni, korkeasti koulutettu ja avoin tietoyhteiskunta. Korkeatasoinen opetusjärjestelmämme on saanut jopa amerikkalaisen elokuvaohjaajan Michael Mooren haukkomaan henkeään. Maineemme tasa-arvoisena yhteiskuntana ja innovatiivisena taloutena on hyvä. Naisten tasa-arvoinen asema on meille valttikortti; ja sen kiinnostavuus avaa monia ovia myös Yhdysvalloissa. Maakuvalla on merkitystä. Vaikuttamis- ja markkinointityötä tulee edistää pitkäjänteisesti, ja rohkein aloittein. Suhteiden vahvistamiseen on hyvät lähtökohdat ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden.
On tärkeää, että Suomi tunnetaan Pohjoismaana, jossa sosiaaliset innovaatiot ja pohjoismaiset arvot vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Niin sanottu pohjoismainen malli kiinnostaa ja se on ollut myös Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjassa yksi näkyvistä teemoista.
Olemme Yhdysvaltain kanssa osa länsimaista yhteisöä, joka jakaa pitkälti samat arvot ja intressit. Yhteistyö on laaja-alaista ja sellaisena se tulee säilyttää. Meillä on konkreettista yhteistyötä muun muassa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisessä.
Olemme tehneet pitkään hyödyllistä yhteistyötä asevalvonnassa ja aseiden riisunnassa ja viime aikoina myös terveysturvassa. Teemme työtä demokratian ja oikeusvaltio-periaatteiden edistämiseksi. Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen yhteistyö YK:ssa kattaa naisten aseman vahvistamisen, kulttuurien välisen dialogin, rauhanvälityksen, rauhanturvan ja hyvän hallinnon edistämisen.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä on pitkälti Yhdysvaltain kädenjälkeä. Järjestelmää pyritään nyt aktiivisesti horjuttamaan. Yhdysvaltain ja Euroopan läheinen yhteistyö on tärkeää järjestelmän ylläpitämiselle.
Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden huippukokous pidetään Washingtonissa tämän viikon perjantaina (13.5.). Tapaaminen on tervetullut ja osallistun itsekin presidentti Niinistön johtamaan valtuuskuntaan. Meillä on erinomainen mahdollisuus edistää monipuolista yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita konkreettisella tavalla.
Yhdysvaltojen johtajuus maailmassa ei ole kiistaton.
Yhdysvallat on maailman merkittävin talous ja globaalin talouskasvun keskeinen moottori. Rakenteelliset muutokset ravistelevat sitä – samoin kuin Eurooppaa. Yhdysvaltain vahva innovointi- ja uudistumiskyky sekä dynaaminen yritys- ja rahoitussektori vievät taloutta kuitenkin eteenpäin.
Yhdysvallat, kuten muutkin valtiot, ajaa ulkopolitiikassaan omia intressejään, mutta usein liittolais- ja kumppanimaiden tukeen nojautuen. Yhdysvaltain oman hyvinvoinnin vuoksi sen keskeinen intressi on mahdollisimman vakaa kansainvälinen tilanne. Keskinäisriippuvuuden maailmassa keskeiset intressimme ovat siten pitkälti yhteneväiset.
Yhdysvallat käy sisäistä kamppailua siitä, onko parempi antaa maailman tulla toimeen omillaan vai ryhtyäkö sen johtajaksi. Käytännössä yritykset eristäytyä tai vetäytyä ovat useimmiten päätyneet siihen, että Yhdysvallat on katsonut lopulta olevansa ”pakotettu” ottamaan vahvempi rooli tai johtajuus.
Ollaan Yhdysvaltojen johtajuudesta mitä mieltä tahansa, niin ilman Yhdysvaltain osallistumista ja johtajuutta merkittäviä kansainvälisiä ongelmia ei voida ratkaista: olipa kysymys ilmastonmuutoksesta, terrorismista, köyhyydestä, tarttuvista taudeista tai kriiseistä.
Presidentti Obaman aikana toiminnassa on painotettu monenvälistä yhteistyötä ja kansainvälisten järjestöjen roolia. Tämä on ollut Suomen näkökulmasta hyvin tervetullutta. Toki toisenlaisiakin aikoja on nähty ja nähtäneen myös vastaisuudessa. Suomen etujen mukaista on, että Yhdysvallat näkee Euroopan ja EU:n välttämättömänä yhteistyökumppanina, jonka näkemykset ja tarpeet on tärkeä ottaa huomioon. Presidentti Obaman sitoutuminen kävi harvinaisen selväksi hänen äskettäisellä Euroopan vierailullaan. Tämän suunnan voi toivoa jatkuvan vastakin.
Yhdysvallat on Suomelle erittäin tärkeä kauppa- ja investointikumppani.
Yhdysvallat ohitti Venäjän Suomen tavaraviennin suurimpana EU:n ulkopuolisena markkina-alueena viime vuoden lokakuussa. Yhdysvallat oli Ruotsin jälkeen Suomen toiseksi suurin palveluiden vientimaa vuonna 2014. Suomalaiset yritykset voivat menestyä Yhdysvalloissa myös yksittäisissä erikoistuotteissa. Esimerkiksi Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan gluteeniton Kukko-olut on herättänyt kiinnostusta.
Taloustilanteemme edellyttää rohkeaa toimintaa yrityksiltä ja aktiivista politiikkaa hallitukselta. Monia mahdollisuuksia on edelleen hyödyntämättä.
Tarvitaan kilpailukyvyn tehostamista ja rakenteellisia muutoksia. Tarvitaan myös aktiivista viennin edistämistä. Hallitus vahvistaakin paraikaa vienninedistämisen resursseja Yhdysvalloissa. Olemme myös toteuttaneet laajan yritysvalmentamiseen keskittyvän kiertueen. Tässä ”roadshowssa” viranomaisten lisäksi yritykset ovat kertoneet kokemuksistaan Yhdysvaltain markkinoilla. Tämänkaltainen käytäntöjen jakaminen ja mentorointi on etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille äärimmäisen tärkeää.
Olemme aktivoineet kunniakonsuliverkostomme mukaan Suomen vienninedistämiseen. Suomen hyväksi toimivat kunniakonsulit ovat merkittävä Team Finland – resurssi. Olen erittäin kiitollinen heidän arvokkaasta työstään Suomen hyväksi.
Globaalissa muutoksessa Yhdysvaltain ja EU:n keskinäisten taloussuhteiden kehitysnäkymät ovat molemmille olennaisen tärkeät. Tiiviit taloussuhteet ovat transatlanttisen kumppanuuden ”selkäranka”. EU ja Yhdysvallat ovat maailman suurimmat kansainvälisen kaupan toimijat ja investoijat. Yhdysvallat on EU:lle tärkein vientikohde. Yhden päivän aikana EU ja Yhdysvallat käyvät tavara- ja palvelukauppaa keskimäärin kolmen miljardin euron edestä! EU-maiden yritysten investoinnit Yhdysvaltoihin ovat arvoltaan kahdeksan kertaa suuremmat kuin Kiinaan ja Intiaan yhteensä.
Yhdysvallat ja EU voivat vaikuttaa ratkaisevasti kansainvälisiin pelisääntöihin kiristyvässä kilpailussa vain, jos ne pystyvät muodostamaan yhteisen näkemyksen. Tästä syystä transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on tärkeä. Suomi vaikuttaa aktiivisesti kunnianhimoisen ja Suomen kannalta hyväksyttävän ja edullisen neuvottelutuloksen aikaansaamiseen TTIP-sopimuksesta. Sopimuksella on taloudellisten näkökohtien lisäksi myös strategista merkitystä.
Arktinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa korostuu.
Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana arktisista kysymyksistä on tullut Suomelle ja Yhdysvalloille uusi, luonteva yhteistyöalue. Arktisesta vinkkelistä katsottuna olemme suorastaan naapurimaita! Pohjoisten merireittien avautuessa ja taloudellisen toiminnan lisääntyessä arktisella alueella meille syntyy yhä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Samalla ilmaantuu myös laajemmassa piirissä ratkaistavia kysymyksiä. Niissä voidaan edistyä vain kaikkien arktisen alueen maiden rakentavalla yhteistyöllä.
Suomi tarttui arktiseen yhteistyöhön heti, kun se kylmän sodan päätyttyä tuli mahdolliseksi. Yhdysvallat on viime aikoina tuonut yhteistyöhön oman vahvan panoksensa erityisesti nostamalla esille ilmastonmuutoksen vaikutukset arktisella alueella.
Euroopan turvallisuustilanteen kiristyminen – Ukrainan kriisin vuoksi – ei ole juurikaan vaikuttanut arktiseen yhteistyöhön. Suomen kannalta on olennaista, että arktisten kysymysten käsittelyyn osallistuvat kaikki arktiset maat. Tällä on erityistä merkitystä nyt, kun Yhdysvallat toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja Suomi varautuu puheenjohtajuuden hoitamiseen Yhdysvaltojen jälkeen vuosina 2017-19.
Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen arktinen yhteistyö painottuu talouteen ja tutkimukseen. Suomalaiselle kylmän ilmanalan osaamiselle (ns. snow-how) on tarvetta Yhdysvalloissa. Erityisesti meriteollisuuden suunnittelu, konsultointi ja rakentaminen ovat Suomen vahvuuksia. Suomella on tarjottavana koko jäänmurtamiseen liittyvä tuotantoketju. Tutkimusyhteistyöllä on pitkät perinteet, ja yliopistojen kontaktipinta on laaja myös arktisten aiheiden opetuksessa ja tutkimuksessa. Suomen arktinen osaaminen ja sitä kohtaan osoitettu kiinnostus pitää nyt osata hyödyntää määrätietoisesti ja maksimaalisesti. Tämä on asia, jossa poliittinen yhteistyö voi merkittävällä tavalla tukea taloudellisen ja muun yhteistyön kehittämistä.
Yhdysvalloilla on merkittävä rooli Euroopassa ja Natossa.
Yhdysvaltain sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen Naton puitteissa on mahdollistanut pitkälti Euroopan demokratioiden keskinäisen yhteistyön ja integraation. Transatlanttisen turvallisuussuhteen, jonka peruskivet ovat Nato ja viime kädessä Yhdysvallat, muodostama kehikko on pitkälti mahdollistanut laaja-alaisen turvallisuuden edistämisen. Tämä Nato-keskeisyys Euroopan turvallisuudessa tulee esiin myös tuoreessa Nato-arviossa.
Yhdysvalloille Eurooppa-sitoumuksissa ei ole kysymys vain Euroopasta, vaan omasta uskottavuudesta jopa globaalissa mittakaavassa. Perimmiltään tavoite on ollut liberaalin sääntöpohjaisen järjestelmän säilyttäminen. Tässä Euroopan unioni nähdään korvaamattomana kumppanina. Sen vuoksi Yhdysvalloissa seurataan tarkasti EU:n tulevaa kehitystä. Yhtä lailla me Euroopassa seuraamme ja arvioimme Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa ja kehityssuuntaa.
Yhdysvaltain Eurooppa-politiikan tavoite on siis vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni. Siksi Yhdysvallat ei enää näe EU:n kasvavaa roolia turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ongelmallisena. Päinvastoin – Yhdysvallat suorastaan peräänkuuluttaa Euroopan suurempaa vastuunkantoa omasta ja lähialueensa turvallisuudesta.
Yhdysvaltain näkökulmasta Nato on transatlanttisen turvallisuusyhteistyön kulmakivi. Eurooppalaisilta odotetaan nyt enemmän panostusta Natoon. Sotilaallisen ulottuvuuden rinnalla kiinnitetään kasvavasti huomiota yhteiskuntien kokonaisturvallisuuteen. Kyber- ja hybridiuhat ovat nostaneet yhteiskuntien kestävyyden kriittiseksi tekijäksi.
Tilanteissa, joissa Euroopan turvallisuus heikkenee, Yhdysvaltojen läsnäolon merkitys vakauttavana tekijänä korostuu. Elämme jälleen kerran tällaista aikaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan säilyy vahvana myös jatkossa. Nykyisessä turvallisuustilanteessa Yhdysvaltojen vahva läsnäolo Itämeren alueella luo vakautta ja lisää turvallisuutta. Itämeren vakaus on myös Suomen tavoite. Näkökulmamme ja roolimme ovat erilaiset, mutta etumme hyvin pitkälle yhdensuuntaiset.
On totta, että Yhdysvaltain strateginen panostus tulee olemaan jatkossa merkittävää etenkin Aasiassa. Samalla Lähi-itä kriiseineen tulee vaatimaan paljon voimavaroja ja huomiota. Venäjän toimet ja epävarmuus sen perimmäisistä tavoitteista on kuitenkin pakottanut Yhdysvallat jälleen aktiivisemmaksi myös Euroopassa.
Yhdysvaltojen sitoutumisella Eurooppaan on erityinen merkitys Suomelle.
Yhdysvaltain sitoutuminen Eurooppaan ja toiminta Natossa oli aikanaan edellytys myös sille, että Suomi saattoi kylmän sodan aikana vähitellen vahvistaa asemaansa Pohjoismaana, rakentaa kansainvälistä asemaansa puolueettomuuden suuntaan.
Kuten nyt tiedetään, kylmän sodan aikana Suomen länsisuhteita jouduttiin hoitamaan puolisalaa ja varoen. Erityisesti suhde Yhdysvaltoihin oli pitkään ”salarakas” -vaiheessa. Näin siitä huolimatta, että suhteemme länteen oli meille talous- ja yhteiskuntakehityksen sekä ulkopoliittisen asemamme vahvistamisen kannalta elintärkeä.
Mahdollisuutemme tavoitella puolueettoman maan asemaa riippui olennaisesti lännen sotilaallisesta vahvuudesta ja avoimuudesta löytää erityisratkaisuja Suomen etujen huomioimiseksi. Tilanne, jossa Tanska ja Norja kuuluivat Natoon kahdella rajoitteella – ei ydinaseita tai joukkoja rauhan aikana – ja jossa Ruotsin puolueettomuus oli voimakkaasti Yhdysvaltoihin kallellaan, loi tietynlaisen pelotteen Neuvostoliiton suuntaan. Tämä pohjolan tasapainona tunnettu tila vahvisti Suomen asemaa ja antoi selkänojaa pyrkimyksissä lisätä liikkumatilaamme sodan jälkeen.
Muistoni on, että kovin miellyttävää aikaa se ei ollut. Kylmän sodan aikaisten idänsuhteidemme hoidon kielteisiä vaikutuksia ja ilmiöitä on käsitelty laajasti. Se on ollut erittäin tärkeää. Kylmän sodan aikainen tasapainoilu -liturgia alkoi elää myös omaa elämäänsä. Hämmästyksekseni se näkyy ajoittain edelleenkin puheena paikastamme idän ja lännen välissä ja vaikeudessa tunnustaa Yhdysvallat-suhteen merkitys.
On hyvä, että juhlapuheissa muistutetaan, että olemme osa länttä. Mutta on myös oireellista, että siitä täytyy muistuttaa. Jokin palanen historian ja yhteiskuntamme luonteen ymmärryksestä puuttuu, jos läntisyytemme ei ole kaikille itsestään selvää.
Pitää siis aika ajoin rohjeta sanoa ääneen ja yksiselitteisesti, että hyvät suhteet Yhdysvaltoihin ovat Suomelle erittäin tärkeät. Yhdysvallat on keskeinen Suomen turvallisuusetujen kannalta, ajateltiinpa laajaa turvallisuutta tai perinteisempää sotilaallista turvallisuutta. Kansainvälinen avoin ja sääntöpohjainen järjestelmä – joka on Suomen kaltaiselle maalle elintärkeä – nojautuu pitkälti Yhdysvaltain ja sen liittolaisten tukeen.
Emme suinkaan ole olleet tai ole kaikista asioista tai toimintatavoista Yhdysvaltain kanssa aina samaa mieltä. Mutta hyviin ja dynaamisiin suhteisiin kuuluvat myös erimielisyydet. Myös Euroopan tulee pyrkiä yhteistyön kautta vaikuttamaan Yhdysvaltojen toimintaan.
Sanomattakin pitäisi olla selvää, että hyvä suhde Yhdysvaltoihin ei ole ristiriidassa sen kanssa, että pidämme hyvää huolta suhteesta Venäjään. Mutta kun se ei näytä kaikille olevan selvää – niin nyt sen sitten sanoin.
Suomen asema ja turvallisuus riippuu tänäänkin pitkälti – mutta ei toki yksinomaan – Yhdysvaltain sitoutumisesta Euroopan turvallisuuteen, Naton vahvuudesta ja liittokunnan vakaasta politiikasta. Näin on siitä riippumatta, että emme ole Naton jäsen.
Yhdysvaltain tavoitteena Euroopassa on vahvistaa omaa ja Naton sotilaallista kykyä niin, että se muodostaa riittävän kynnyksen Venäjälle ryhtyä toimiin liittokunnan jäseniä vastaan. Samalla pidetään keskusteluyhteys Venäjään ja ovi auki suhteiden paranemiselle, jos Venäjä muuttaa politiikkaansa. Tasapainoa ja ongelmien ratkaisua tavoitteleva politiikka on Suomen näkökulmasta tervetullutta ja tärkeää.
Yhdysvaltain tuki on mahdollistanut Suomen ja Ruotsin vahvan Nato-kumppanuuden. Sen kautta ylläpidetään sotilaallista yhteensopivuutta, kehitetään kansallista puolustusta ja käydään dialogia alueen turvallisuudesta yhteisen tilannekäsityksen luomiseksi. Yhdysvallat on aidosti kiinnostunut Suomen – ja Ruotsin – näkemyksistä erityisesti Itämeren suhteen, vaikka emme ole Naton jäseniä. Ajankohtaisena kiinnostavana teemana nostaisin esiin kyber-toimintaympäristöön liittyvät kysymykset, joissa meillä on intressi käydä vuoropuhelua ja kehittää yhteistyötä.
Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyöllä on pitkät ja vankat perusteet.
Julkisuudessa käydään tuon tuosta keskustelua Suomen puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Itse asiassa Suomen kaikki keskeiset puolustusyhteistyökumppanit ovat läntisiä maita. Tätä kautta luomme kykyjä, kehitämme osaamista ja rakennamme yhteistyösuhteita oman puolustuksen vahvistamiseksi. Etenkin pitkäaikainen ja aktiivinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa niin puolustusmateriaalin kuin harjoitusten osalta on Suomelle erittäin tärkeää, jo siitäkin syystä, että Yhdysvaltain asevoimat ovat maailman suorituskykyisimpiä.
Suomen aktiivinen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa sekä Suomen kahden vuoden takainen osallistuminen Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisoperaatioon ovat olleet osoituksia Suomen halusta ja kyvystä osallistua kansainväliseen vastuunkantoon. Luonteva jatko tälle yhteistyölle on ollut Suomen osallistuminen Irakin asevoimien kouluttamiseen osana ISIL:n vastaista koalitiota. Vahvistamme osallistumistamme kaksinkertaistamalle sen kuluvan vuoden aikana.
Kansalaistason toiminnasta kumpuaa suhteiden ydin.
Amerikka on meille tärkeä monen yksittäisen inhimillisen päätöksen johdosta. ”Ameerikan Raitti” on edustanut monille suomalaisille mahdollisuuksia. Siirtolaiset lähtivät aikanaan etsimään parempaa elämää – monet pakenivat vainoa.
1900-luvun alkuvuosikymmeninä melkein 300 000 suomalaista muutti Yhdysvaltoihin. Tänä päivänä Yhdysvalloissa asuu noin 700 000 suomalaiset sukujuuret omaavaa amerikkalaista. Lisäksi tuhansia suomalaisia asuu Yhdysvalloissa tilapäisesti. Yhteinen historiamme antaa pohjaa myös kansalaisten ja ruohonjuuritason yhteyksien vahvistamiselle.
Yhdysvalloissa maailman valtasuhteiden muutos ja uusien sukupolvien mukaantulo on kääntänyt katsetta Euroopasta erityisesti Aasiaan. Kiinnostus Eurooppaa kohtaan on heikentynyt. Euroopan kriisit vaikuttavat toki toiseen suuntaan, mutta pohjavirta vie huomiota muualle.
Tämä etääntyminen yhteyksissä ja henkilösuhteissa on tulevaisuuden kannalta ongelmallista. Suomella on omat erityis-haasteensa. Meillä ei ole Yhdysvalloissa samalla tavoin näkyvää paikallista yhteisöä kuin vaikkapa Norjalla. Suomen maakuva on hyvä, mutta kapea verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan.
Tarvitaan rohkeita visioita ja määrätietoista toimintaa. ”Businesta ja haitekkia” pitäisi hehkuttaa enemmän. Yhdysvallat ei sijaitse vain itärannikolla, vaan myös Piilaakso ja länsirannikko ovat tärkeitä. Opiskelija-, tutkija- sekä virkamiesvaihtoa tulee tehostaa. Yhdysvaltojen markkinoille jo etabloituneet suomalaisyritykset voisivat avartaa toimintaansa ja mentoroida uusia tulokkaita. Mittavaa kunniakonsuliverkostoa tulee hyödyntää paremmin.
Erityisen tärkeää on poliitikkojen ja muiden vaikuttajien henkilökohtainen verkottuminen amerikkalaisten kanssa. Poliittinen kenttä elää voimakkaasti niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissakin. Mikään ei korvaa suoria henkilökohtaisia kontakteja. Niitä tulee rakentaa pitkäjänteisesti ja laajalla skaalalla – ”reppareita ja demareita” yhtälailla. Niin saamme parhaiten näkemyksiämme esiin ja ymmärretyksi.
Pitkäaikaisen ja määrätietoisen yhteistyön yksi onnistuminen on vuodesta 1949 lähtien toiminut Asla-Fulbright-yhteistyö. Senaattori Fulbrightin aloitteesta käynnistyneen opiskelija- ja tutkijayhteistyön piirissä on tähän mennessä osallistunut 3600 eri alojen suomalaista asiantuntijaa. Yhdysvalloista Suomeen on ohjelman kautta tutustunut 1 700 stipendiaattia. Vaihto on avannut monia ovia ja lisännyt ymmärrystä molemmin puolin.
Kansalaisyhteiskuntiemme välistä yhteistyötä olisi mahdollista edelleen lisätä. Suomi-Amerikka yhdistysten liitto ja monet vaihto-oppilasjärjestöt ovat esimerkkejä aktiivisesta kansalaistoiminnasta. Sekä Yhdysvalloissa että Suomessa on kiinnostusta lisätä kansalaistason toimintaa, muun muassa niin sanottuja people-to-people -yhteyksiä. Esimerkiksi nuorten yrittäjyys, koulutus ja arktisuus ovat kiinnostavia teemoja molemmissa maissa.
Hallitusohjelman mukaan Suomi vahvistaa laaja-alaista transatlanttista yhteistyötä sekä kahdenvälisesti, että EU:n kautta. Kirjaus heijastelee sitä tosiasiaa, että yhteistyö Yhdysvaltain kanssa on Euroopalle yhä tärkeämpää. Näin on niin globaaleissa kuin alueellisissa kysymyksissä, mutta myös yhteisten arvojen ja periaatteiden vahvistamisessa. Puheessani olen hahmotellut, miten tässä voitaisiin konkreettisesti edetä.
Kansallinen etumme on kehittää suhteita Yhdysvaltojen kanssa niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Meidän on huolehdittava siitä itse – sen hoitoa ei voi eikä tule delegoida kenellekään muulle. Suhdetta ei tule myöskään pitää itsestäänselvyytenä.
Yhdysvalloissa päättäjien prioriteetit ovat muuttuneet ja muuttuvat vastakin – myös ulkopolitiikan suhteen. Akuutit kriisit ja sisäpolitiikka hallitsevat niin poliitikkojen ajankäyttöä kuin mediaa.
Suomella tulee olla ketteryyttä ja nopeutta tehdä omia aloitteita ja vastata Yhdysvaltojen esittämiin meitä kiinnostaviin aloitteisiin, jotka samalla lujittavat kahdenvälisiä suhteitamme.
Ulkoministerinä olen ottanut Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet yhdeksi keskeiseksi prioriteetikseni ja pidän osaltani huolen siitä, että transatlanttisia suhteita vahvistetaan ja monipuolistetaan määrätietoisesti kansallisten etujen mukaisesti.