Turvallisuusympäristömme on muuttunut
RYHMÄPUHEENVUORO | Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Eduskunnassa 21.6.2016, ryhmäpuhujana kansanedustaja Simon Elo (ps).
Suomi on uudenlaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Turvallisuusympäristömme on viime aikoina perustavalla tavalla muuttunut ja meidän on reagoitava näihin muutoksiin. Se on tämän selonteon keskeinen viesti.
Selonteko linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopistealueet vuoteen 2025 asti. Pääpaino on turvallisuuspolitiikassa. Kyseessä on strateginen paperi, joka on muodoltaan uusi ja entistä helppolukuisempi.
Maailman uhkia pohtiessa huomaa ajattelevansa kuin nuoriherra Frodo Taru sormusten herrasta -kirjassa: ”Toivon että mitään tällaista ei olisi tapahtunut”. Vanha ja viisas Gandalf vastaa siihen osuvasti, ”Niin toivovat kaikki, joiden elinaikana tällaiset asiat tapahtuvat. Mutta se ei ole heidän päätettävissään. Voimme päättää vain siitä, mitä teemme sillä ajalla, joka meille annetaan.” Selonteko antaa vankan pohjan Suomen kansalle ja sen valitsemille edustajille päättää mitä teemme tänä aikana, joka meille on annettu.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kiittää hallitusta siitä, että selonteko on valmistunut aikataulussa, ja että pääsemme siitä nyt keskustelemaan. On tärkeää, että puhumme ulkopoliittisista kysymyksistä mahdollisimman avoimesti. Mahdollisen Iso-Britannian EU-eron eli Brexitin takia selonteon valmistumista ei ollut syytä viivästyttää. Emme pysty tässä vaiheessa ennakoimaan Brexitin kaikkia vaikutuksia. Brexit vaatisi oman erillisen selvityksensä ja analyysin Suomen toimintalinjasta.
Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat vaikuttaneet merkittävästi Euroopan turvallisuustilanteeseen. Muitakin uhkia on entistä vaikeampi ennakoida. Näistä mainittakoon terrorismi, siirtolaiskriisi, kyberhyökkäykset, ei-valtiolliset toimijat kuten ISIL ja arktisen alueen ilmastonmuutos. Suomella on turvallisuuteen kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa otetaan huomioon eri hallinnon alojen turvallisuuteen liittyvät toimet.
Venäjän harjoittama hybridivaikuttaminen kohdistuu suurimmalta osin Baltian maihin, mutta myös Suomi on saanut siitä osansa. Sodan uhka on hybridivaikuttamisen välineistä järein, mutta esimerkiksi myös erilaisilla valemedioilla on merkittävä rooli kun halutaan järkyttää kansallista yhtenäisyyttä. Perussuomalaisilla on valemedioille selvä viesti, jonka Abraham Lincoln aikanaan kiteytti: ”Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa”.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että Venäjän kanssa on pidettävä rakentava keskusteluyhteys. Pakotteet ovat sidotut Minskin sopimuksessa saavutettaviin edistysaskeliin, joissa eteneminen helpottaisi Venäjän kanssa käytävän keskustelun edellytyksiä. Perussuomalaiset katsoo, että eristetty Venäjä ei ole kenenkään etujen mukaista. Suomen on myös syvennettävä ja monipuolistettava Venäjä-tuntemusta.
Selonteossa Suomi vahvistaa asemaansa osana läntistä yhteisöä. Suhde Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin korostuu. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää Suomen edun mukaisena, että Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä syvennetään. Samalla on kuitenkin muistettava, että Yhdysvallat on edelleen Ruotsin tärkein puolustuspoliittinen kumppani. Ruotsi allekirjoitti vajaa kaksi viikkoa sitten aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa. Tämä korostaa Suomen osalta sitä, että meidän on oltava puolustuspolitiikassa aktiivisia usealla eri rintamalla. EU:n vahvistaminen turvallisuusyhteisönä on kirjattu selontekoon yhdeksi tavoitteistamme. Suomen on tarvittaessa pystyttävä antamaan ja vastaanottamaan kansainvälistä sotilaallista apua. Emme voisi enää jäädä lähialueellamme tapahtuvien mahdollisten konfliktien ulkopuolelle.
Suomen sodanajan vahvuus tekee puolustusvoimistamme Pohjoismaiden suurimman armeijan. Suomella on myös eurooppalaisittain tätä nykyä harvinainen oma rajavartiolaitoksensa. Vahva kansallinen puolustusratkaisu yhdistettynä syvenevään kansainväliseen puolustusyhteistyöhön ovat turvallisuutemme perusta. Hallitus teetti perussuomalaistenkin toiveiden mukaisen riippumattoman Nato-selvityksen, jossa erittäin ansiokkaasti käydään läpi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hyviä ja huonoja puolia. Nyt käsiteltävässä selonteossa linjataan, että Suomen on ylläpidettävä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä. Kumppanuutta Naton kanssa kehitetään. Suomen tiivis Nato-yhteistyö hyödyttää sekä Suomea että Yhdysvaltoja, jolle Suomen ja Ruotsin strateginen sijainti on merkityksellistä. Turvallisuuspoliittisen yhteistyön on oltava laaja-alaista, ennakoivaa ja läntisten kumppaneidemme kanssa tehtävälle yhteistyölle perustuvaa.
Suomen vahvuus on maailmalla toimiessa aina ollut yhtenäinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Presidentti Kyösti Kallion sanoin: ”Toivon sydämestäni, että se yhteistunto, joka koettelemuksissamme on meitä pystyssä pitänyt, yhä lujittuisi, sillä siitä riippuu kansamme menestys ja tulevaisuus.”
Hyvät edustajat, me näemme, että turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut. Me ymmärrämme, että jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä. Me tiedämme, että vastuu on meidän. Meillä on kyky, halu ja mahdollisuudet vaikuttaa kansakuntana omaan kohtaloomme. Suomalaiset yhdessä ja yhtenäisenä.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Simon Elo
Puh. 050 513 0687