Taloustilanne vaatii määrätietoisia toimia
RYHMÄPUHEENVUORO | Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020. Eduskunnassa 19.4.2016, Ryhmäpuhujana kansanedustaja Kaj Turunen (ps).
Maamme taloudellinen tilanne on vaikea. Kuten hyvin tiedämme, takana on kolme taantumavuotta. Viime vuonna kansantaloutemme kasvu jäi vain puoleen prosenttiin. Samaan aikaan, kun muissa Euroopan maissa talous on jo nousussa, Suomessa emme ole päässeet kasvu-uralle. Teollisuuden rakennemuutos on asettanut yhteiskunnallemme haasteen, johon edelliset hallitukset eivät ole kyenneet vastaamaan. Kun menoja ei ole sopeutettu laskeneisiin tuloihin, julkisen sektorin velka on kasvanut nopeasti. Kriisivuoden 2008 jälkeen tarpeellisia sopeuttamistoimia ei tehty ajoissa, vaan ne joudutaan tekemään nyt. Vaikka sopeuttamistoimet ovat vaikeita, ne ovat kuitenkin välttämättömiä: perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että nykyinen sukupolvi jättää tuleville sukupolville perinnöksi velat ja köyhyyden.
Heikkoa taloudellista tilannetta on yritetty edellisillä hallituskausilla hoitaa suhdannekriisinä. Tämä lähestymistapa on kuitenkin ollut väärä: monet maamme taloutta vaivaavista ongelmista ovat rakenteellisia. Työllisyysasteemme on useita prosentteja alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa ja omalta osaltaan kilpailukykyämme on heikentänyt euroalueen jäsenyys. Hallituksemme on edeltäjistään poiketen analysoinut tilanteen ja pyrkii puuttumaan ongelmien taustalla vaikuttaviin syihin. Tästä syystä hallituksen talouspolitiikan ydinalueet ovat kilpailukyky, työllisyys ja julkinen palvelutuotanto.
Sosiaali- ja terveydenhuolto muodostaa merkittävän osan julkisen sektorin menoista. Edellisellä hallituskaudella kesken jäänyt sote-uudistus viedään tällä hallituskaudella vihdoinkin maaliin. Työllisyyttä ja kilpailukykyä pyritään kasvattamaan monin keinoin. Tässä yhteiskuntasopimus on avainasemassa ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli. Perussuomalaiset kiittää työmarkkinajärjestöjä siitä, että ne ovat ymmärtäneet taloutemme vaikean tilan. Menestyksemme edellytys on, että suomalainen työ on kilpailukykyinen. Kotimaisen kysynnän kasvattamiseen pyritään kotitalousvähennystä kasvattamalla sekä pieni- ja keskituloisten ostovoimaa lisäämällä työtulovähennyksen kautta.
Perussuomalaiset taistelee jokaisen suomalaisen työpaikan puolesta. Hallitus päätti merkittävistä uusista työllistävistä toimista. Työttömyysturvan peruspäivärahan käytön mahdollistaminen palkkatukeen ja starttirahaan on merkittävä parannus aktiiviseen työttömyyden hoitoon.
Pelkästään tällä päätöksellä voidaan työttömille myöntää arviolta 10 000 uutta palkkatuki- tai starttirahajaksoa. Hallitus myös lisäsi 30 miljoonalla eurolla määrärahoja palkkatukeen, joka myös lisää resursseja työttömyyden hoitoon. Osatyökykyisiä nuoria kannustetaan hakeutumaan kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkkeelle hakeutumisen sijaan korottamalla nuorille maksettava kuntoutusraha takuueläkkeen tasolle. Eläkeläisiä ei myöskään ole unohdettu: takuueläkettä korotetaan jälleen. Kuntien tilannetta helpottaa perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtyminen Kelalle ensi vuoden alusta.
Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoitoa kehitetään lisäpanostuksilla, joihin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Jo tämän vuoden alusta kohdistettiin lastensuojeluun ja lapsiperheiden kotiapuun 10 miljoonan euron lisäpanostus, jota korotetaan vuonna 2019 viiteentoista miljoonaan euroon. Vanhusten kotihoitoon kohdennetaan myös täydellä valtionosuusprosentilla ensi ja seuraavana vuonna 4,8 miljoonan ja vuodesta 2019 eteenpäin 5,8 miljoonan euron lisäpanostus.
Haasteen julkiselle taloudelle muodostaa omalta osaltaan turvapaikanhakijamäärän kasvu, joka nostaa kehysmenoja noin 200 miljoonalla eurolla vuosittain. Perussuomalaiset on ulkoministeri Soinin johdolla pyrkinyt toimenpiteisiin, joilla turvapaikanhakijoiden vyöry Suomeen saataisiin hallintaan. Tässä on onnistuttu ja turvapaikanhakijoiden virta Suomeen on vähentynyt merkittävästi.
Vaikutukset turvallisuustilanteeseen tulee kuitenkin tunnustaa, ja julkisen talouden suunnitelmassa Suojelupoliisin toiminnan turvaamiseksi onkin varattu kahden miljoonan euron vuosittainen lisämääräraha.
Perussuomalaiset ymmärtää poliisi- ja pelastustoimen tärkeyden: poliisin toimintamäärärahoja nostetaan tulevana vuonna viidellä ja kehyskauden loppuvuosina kymmenellä miljoonalla eurolla. Toimia talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi tehostetaan. Myös Hätäkeskuslaitokselle varataan kehyskaudelle kahden miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus. Kehyskaudella toteutetaan myös meri- ja ilmapuolustuksen strategisia suorituskykyhankkeita, joissa uudistetaan kalustoa ja varmistetaan puolustusvoimiemme toimintakyky.
Opiskelijoita ei ole unohdettu. Työn alla on toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin, mikä helpottaisi suurissa kaupungeissa asuvien opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi. Vastaavasti tulojen perusteella takaisinperittävän opintotuen korotus puolitetaan ja vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien täysi-ikäisten opiskelijoiden opintorahaan poistuu.
Korkeakouluopetusta pyritään kehittämään kahden seuraavan vuoden aikana 105 miljoonan euron lisäpanostuksella digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseen, ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseen ja nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen. Lääketieteen ja terveydenhuollon osalta tutkimusta edistetään perustamalla Suomeen genomikeskus ja kansallinen syöpäkeskus, jonka perustamiskustannuksiin osoitetaan 17 miljoonaa euroa.
Hallitus pyrkii kehittämään kehyskaudella myös maamme liikenneinfraa. 764 miljoonan euron panostus uusiin hankkeisiin pitää sisällään Luumäki-Imatra-rataosuuden parantamisen, valtateiden parantamisen Oulun ja Kemin sekä Mikkelin ja Juvan välillä sekä Lahden eteläisen ohikulkutien rakentamisen. Pääkaupunkiseudun kannalta merkittävänä hankkeena hallitus investoi raidejokeriin 84 miljoonaa euroa ja Tampereen raitiotiehanke etenee 71 miljoonan euron määrärahan turvin.
Perussuomalaiset pyrkii aktiivisesti edistämään yrittäjien asemaa. Ensi vuonna pienyrityksille mahdollistetaan siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäverojen tilitykseen. Osakeyhtiöiden tappioiden vähentämisoikeutta laajennetaan ja sukupolvenvaihdoksia helpotetaan perintöverotusta keventämällä. Autoveron lasku toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti, mikä on omiaan edistämään autokantamme uudistumista ja lisäämään liikenneturvallisuutta sekä vähentämään liikenteen aiheuttamia ilmastopäästöjä.
Nyt tehtävät päätökset eivät ole helppoja, mutta niillä turvataan maamme kilpailukyky, työpaikat ja myös luodaan uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Julkisen talouden sopeutustoimet etenevät ja maamme kilpailukyky paranee. Perussuomalaiset kannattaa julkisen talouden suunnitelman hyväksymistä.
Lisätietoja:
Talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kaj Turunen
050-512 0663