Talouskriisi lisää ihmisten välistä epätasa-arvoa kaikkialla
Tiedotusvälineille 11.11.2014
Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 11.11.2014 (VNS 6/2014 vp)
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Lea Mäkipää
Ihmisoikeudet ovat elämän peruskysymyksiä kaikkialla. YK: n ihmisoikeusjulistuksesta on kulunut 66 vuotta; niistä ajoista on menty eteenpäin, vaikka tekemistä vielä riittää. Kansainväliset sopimukset sitovat laillisesti niitä valtioita, jotka ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet sopimukset eli sisällyttäneet sopimukset omaan lainsäädäntöönsä. Näitä sopimuksia valvotaan erityisesti YK:n kautta. Mikä onkaan maailman ihmisoikeustilanne, kun pelkästään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä tuhansia valituksia, joista suomalaisten tekemiä valituksia on reilut 500.
Taloudelliset kriisit ovat maailmassa pahimmat ihmisoikeuksien horjuttajat sotien ja muiden konfliktien ohella. Nykyinen talouskriisi lisää ihmisten välistä epätasa-arvoa kaikkialla maailmassa. Maassamme on valtava työttömyys eikä hallitus ole pystynyt turvaamaan kansalaistemme tärkeintä perusoikeutta, oikeutta työhön.
Jokaisella työtä tekevällä tulisi olla oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon. Pätkätyöt ja osa-aikaisuudet ovat riistäneet käytännössä sadoilta tuhansilta tämän oikeuden. Jos työtä on, ei palkalla elä. Suomessa omaishoitajat pyyteettömästi huolehtivat läheisestään usein ilman palkkaa tai nimellisellä korvauksella. Kansalaisiamme on myös pienellä takuueläkkeellä. Sama palkka samasta työstä, se ei ole Suomessa toteutunut: naisen euro on edelleen 80 senttiä.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei toteudu maailmanlaajuisesti. Maailmassa on lähes 200 miljoonaa lapsityöläistä. Naisten ja lasten oikeudet ovat monissa kulttuureissa hyvin ohuella pohjalla. Oikeus koulutukseen tai valinnanvapaus avioliiton ja perheen koon osalta ei toteudu, ja erityisesti tyttöjä sorretaan. Ruoka ja terveys eivät ole kansalaisoikeuksia sadoille miljoonille ihmisille.
Valtion oltava aktiivinen
Jotta meidän oikeutemme hyvinvointiin, ruokaan, asuntoon, terveyteen tai koulutukseen voisivat toteutua, valtion on oltava aktiivinen. Esimerkiksi niin kuntaliitoksissa kuin sote-uudistuksessa on huomioitava tasavertaisten ihmisoikeuksien toteutuminen syntymästä kuolemaan, myös siellä syrjäisimmässä maaseudun torpassa. Toinen esimerkki on lasten oikeudet. Jokaisella lapsella on oltava oikeus sekä isään että äitiin.
Meillä on perustuslailla turvattu subjektiiviset oikeudet, mutta on vaarana, että myös näitä oikeuksia tullaan rajaamaan talouslaman ja kestävyysvajeen hoitamisen takia. Köyhimmät ja vähäväkisimmät kärsivät. Perus- ja ihmisoikeuksia poljettaessa poljetaan demokratiaa.
Suomen vammaisten asemassa on paljon kehitettävää, jotta tasavertaisuus toteutuu. Vammaisista vain pieni osa saa työtä ja jos työtä on, palkkaus on usein 2/3 vammattoman vastaavasta palkasta. Palvelujen ja apuvälineiden saanti vaihtelee asuinkunnittain.
Kotimaassa myös mielenterveyspotilaat kokevat syrjintää työn, asumisen ja palvelujen saannin osalta. Vakuutusoikeusjärjestelmän takkuamisen takia tuhannet suomalaiset käyvät toivotonta valitusrumbaansa vakuutuslääkäreitä ja -yhtiöitä vastaan.
Laittoman siirtolaisuuden ongelmia ei ratkaista turvapaikkarumballa
Pakolaisuus on osa ihmisoikeusongelmaa, lähtömaassa ja vastaanottopäässä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän mielestä on ryhdyttävä ponnekkaisiin toimiin, jotta pystytään patoamaan Afrikan rannikolta vyöryvä laiton siirtolaisuus Välimeren maihin, kuten Espanjaan ja Italiaan. Ongelman ratkaisu ei ole turvapaikkarumba ympäri Eurooppaa, vaan asioiden kuntoon saattaminen lähtijän kotimaassa. On muistettava, että kaikki Eurooppaan tulijat eivät ole pakolaisia, vain pieni osa heistä täyttää pakolaisuuden kriteerit. Suurin joukko tulee Eurooppaan työttömyyttä pakoon, hakemaan parempaa tulevaisuutta, jota Euroopassa ei pystytä tarjoamaan. Tästä on kysymys, kun puhutaan laittomasta siirtolaisuudesta Eurooppaan.
Emme hyväksy rasismia, emme kenenkään sortamista terveyden, vakaumuksen, ihonvärin tai muun vastaavan syyn perusteella. Näillä perusteilla ei myöskään saa kenenkään sananvapautta perusteettomasti rajoittaa. Pidämme tärkeänä sitä, että poliittinen kilpailu ja mielipiteet ovat vapaita, vaikka niistä ei joku pitäisi. Ei voi olla niin, että jos kyseessä on jotakin maailmankatsomusta edustava erityisryhmä, ei ihmisillä tällöin ole oikeutta sanoa omia johtopäätöksiään ääneen.
Perussuomalaisten vaihtoehto
Hyvä ihmisoikeustilanne on kansainvälinen kilpailutekijä. Perussuomalaiset haluavat auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjoamme paremman vaihtoehdon kansalle myös oman kehitysapumallimme kautta. Se on rakenteellinen uudistus, jossa kehitysapua ei rahoiteta suoraan valtion varoista vaan erityisen kehitysapurahaston kautta. Mallissamme painotetaan kansalaisjärjestöjen työtä, humanitaarista työtä ja katastrofien jälkihoitoa.
Ihmisoikeustilanteessa on kyse jokaiselle ihmiselle kuuluvista perustarpeista. Valtiovallalta vaaditaan todellisia tekoja.
Lisätietoja:
Lea Mäkipää
puh. 050 505 2171