PS: Taloustilanne kohenee – pääsimme noidankehästä hyvään kehään
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018—2021
Kansanedustaja Ville Vähämäki perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa
Julkisen talouden suunnitelma on keskeisin Suomen valtion talouden hoidon työkalu. Samalla, kun olemme tehneet hallituksen talouslinjauksen vuosille 2018-21, olemme tehneet myös vakausohjelman, joka toimitetaan komissiolle. Talous on lähtenyt kasvuun.
Oppositio tullee esittämään väitteen, että hallituksen toimilla ei mukamas saada talouden käännettä aikaan. Tämä ei luonnollisesti pidä paikkaansa, koska taloutemme on jo lähtenyt kasvuun. Käänne on tapahtunut jo noin vuosi sitten. Kasvuennusteita on alkuvuodesta nostettu. Suomen pankin ennuste BKT:n kasvulle on jo 1,6. Muutkin ennustelaitokset ja pankit kohentavat näkymiään Suomen taloudesta. Maailmantalouden kasvuvauhtiin emme vielä ihan yllä, mutta hallitus tekee töitä tämän etumatkan saavuttamiseksi.
Kasvua tukevia tekijöitä on paljon. Vienti vetää useilla toimialoilla hyvin. Viennin kasvua on tasaisesti kaikkialla. Suomen taloudelle on syntymässä myös uusia tukijalkoja. Lääketieteen teknologian vienti lähes tuplaantunut muutaman viime vuoden aikana. Matkailuala työllistää yhä useampaa ja matkailusta saatavaa tuloa voi pitää täysin samankaltaisena kuin viennistä tuleva tulo.
Kilpailukykysopimus on kohentanut Suomen kustannuskilpailukykyä. Tämä näkyy vientiluvuissa ja työpaikkojen synnyssä. Tilauksia syntyy aiempaa helpommin ja tilauskannat kasvavat. Investointihalukkuus on kasvanut. Metsäteollisuuden jättimäiset investoinnit heijastuvat laajalle alueelle. Uudenkaupungin autotehtaan imu ja telakkatilaukset lisäävät investointeja ja sitä kautta työllisyyttä koko eteläiseen Suomeen.
Kuluttajien luottamus on ennätystasolla. Koskaan ei olla mitattu tällaisia lukemia aiemmin. Ennen kaikkea uskotaan Suomen talouden kohentumiseen. Viime kuukausina myös luottamus omaan talouteen on noussut kohisten. Kotitaloudet luottavat talouteensa ja Suomen talouteen. Tämä johtaa investointeihin asuntoihin ja vaikkapa auton vaihtoon. Tämä lisää työpaikkoja, palkkatuloa ja hyvinvointia. Pääsimme noidankehästä hyvään kehään. Kuluttajien ostovoima on kohentunut hieman. Teemme töitä että saisimme nostettua etenkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa entisestään.
Matkailu on Suomen työllisyyden ja talouden uusi nouseva tukijalka. Ulkomailta Suomeen suuntautuva matkailu pelkästään aasialaisten osalta on noussut 50000 yöpymisestä 250000 yöpymiseen. Tämä pitää edelleen tuplata, tällä kasvuvauhdilla se tapahtuu 4 vuodessa. Tämä tietäisi 19000 uutta työpaikkaa palvelualalle. Työpaikat syntyvät usein niihin Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen kuntiin, joissa on puutetta palvelualan työpaikoista. Hallitus panostaa matkailuun ja viennin edistämiseen 50 me. Pidämme tätä hyvänä päätöksenä.
Julkisen talouden näkymät ovat kohentuneet huomattavasti. Menoaste alenee, eli julkisten menojen suhde BKT:hen laskee. Kuntatalous on tasapainottunut. Työllisyyden iso kuva on positiivinen: työttömyys laskee, ja ennen kaikkea pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt. Työttömyysjaksojen kesto on lyhentynyt. Hallituskauden puolessa välissä olemme pystyneet luomaan edellytykset 45 000 uuden työpaikan syntymiselle. Pelkästään teknologiateollisuuden toimialalle on tammi-maaliskuussa palkattu 11 000 työntekijää. Tasaisen vauhdin taulukolla saavutamme 90 000 tuhatta uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. Talouden käänne näyttäisi kuitenkin voimakkaammalta ja satatuhatta työpaikkaa tullee täyteen. Edellisen hallituksen aikana tuli satatuhatta työtöntä.
Kehysneuvotteluissa päätettiin lisäpanostuksista osaamiseen, välittämiseen, kasvuun, työllisyyteen ja uudistumiseen. Lippulaivainstituuteille 60 M€, Tekes 60 M€, ammatillisen osaamisen osaamiskeskuksiin 80 M€, Akatemialle 50 M€. Lisäpanostuksia annettiin myös poliiseille 46 M€ja puolustusvoimille 52 M€.
Mitä julkisen talouden suunnitelma antaa pienituloiseille? Teemme päivähoitomaksujen alennuksen, alle 2500 €/kk ansaitsevilta maksu poistuu. Tämä koskee 6700 kotitaloutta. Lisäksi kymmenillä tuhansilla maksut alenevat. Nämä ovat niitä säästettyjä satasia, jotka lähtevät kulutukseen ja tukevat kansantalouden kasvua. Yle-maksu poistuu 200 000 hengeltä. Tämän hallituskauden aikana on siis poistettu tämän päätöksen jälkeen maksu 500 000 hengeltä. Käytännössä tämän päätöksen jälkeen voi tienata tonnin kuussa siten että se jää puhtaana käteen.
Ylivelkaantuneiden asemaa kohennetaan. Tähän työhön panostetaan aluksi 8 miljoonaa, jatkossa 13 miljoonaa vuosittain. Asumismenojen kasvua hillitään tekemällä indeksimuutos. Työvoimapalveluihin lisättiin 25 M€ vuodessa. Ulosottolainsäädäntöä uudistetaan. Pitkän työttömyydenjälkeen työllistyneelle velalliselle myönnetään lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen, jos velallinen sitä pyytää.
Mistä sitten säästettiin? Maahanmuuton kustannukset ovat laskeneet, koska Suomeen on saapunut noin 3000 henkeä ennakoitua vähemmän. Näin ollen kotouttamiskoulutuksesta leikattiin 38 M€ ja kuntien kotouttamistukea 511 M€ kehyskauden aikana.
Hallitus alkaa pian valmistelemaan ensi vuoden budjettia. Työ on hallintokunnissa jo käynnissä ja hallitus kokoontuu tekemään päätöksiä elokuussa. Tulevien päätöksien tulee olla edelleen pieni- ja keskituloisten ostovoimaa kasvattavia, kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia tukevia. Alueellista kehitystä tulee tukea. Suomi nousee vain yhteistyöllä. Yhdessä. Tillsammans.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Ville Vähämäki, 050-512 0196