PS: EU-jäsenyys ei ole mikään pakko
Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista
Kansanedustaja Tiina Elovaara perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa
Ulkopolitiikallaan Suomi tähtää kansainvälisen asemansa vahvistamiseen sekä parantamaan suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia, kuten hallituksen vuosi sitten annetussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa todetaan.
Maailmanpolitiikassa olemme nähneet turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksen, Trumpin vaalivoiton, ääri-islamistisen terrorismin kasvun Euroopassa ja maahanmuuttokriisin. EU: kin on kohdannut olemassaolonsa ajan syvimmän kriisin, kun Iso-Britannia päätti erota unionista. Paljon siis tapahtuu.
Ulkopolitiikan hoidossa on laitettava puoluepolitikointi syrjään ja katsottava koko maan etua. Linjaeroja löytyy, ja niistä pitää pystyä keskustelemaan avoimesti. Tällaiset eduskunnassa käytävät keskustelut ovat omiaan vahvistamaan yhteistä näkemystä ulkopolitiikastamme.
Miten Suomen tulisi suhtautua meneillä oleviin muutoksiin? Hiljattain edesmennyt presidentti Koivisto totesi oivallisesti: ”Tärkeää on pitää vaikutusvaltaa mahdollisimman moniin kansainvälisiin asioihin omissa käsissä: suvereenisuudesta on syytä tinkiä vain sen verran kuin on välttämätöntä.” Presidentti Koivisto jätti perinnöksi ulkopoliittisen linjan, joka nähdäkseni monilta osin edelleen pitää. Suuntautuminen länteen on ollut Suomen ulkopolitiikan tavoitteena jo 1800-luvun jälkipuoliskolta saakka. Monet niistä visioista ja tavoitteista, jotka aikain saatossa luotiin ovat käyneet toteen. Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja ulkopoliittinen asemamme on, uskallan väittää, vahvempi kuin koskaan ennen.
Mihin suuntaan haluamme EU:ta viedä, mikä on sen tulevaisuus? Monissa EU-maissa kansa on asettunut vastustamaan kansallista valtaa kaventavaa EU:n integraatiota ja ylikansallista toimivaltaa. Perussuomalaiset ovat onnistuneet siinä, että kansallisvaltioiden itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen on alettu huomioida paremmin myös Suomen EU-politiikassa. Olemme tietoisempia ja hyvällä tavalla kansallistuntoisempia suhteessa EU:hun. Brexit ei saisi kaikua kuuroille korville.
Perussuomalaisen eduskuntaryhmän mielestä brittejä ei pidä rangaista brexit-päätöksestä vaan kansalaisten tekemää päätöstä on kunnioitettava. On muistettava, että EU-jäsenyys ei ole mikään pakko. Saksa, ja Suomikin, ovat pitäneet esillä EU:n yhtenäisyyden merkitystä näinä kriittisinä aikoina. Yhtenäisyyttä ei kuitenkaan pidä edistää kansallisen suvereniteetin kustannuksella.
Me perussuomalaiset uskomme, että joustavampi unioni on edellytys sen koossapysymiselle. Eriytyvän kehityksen EU onkin esillä olleista EU:n tulevaisuusvisioista se realistisin: ne jotka haluavat, voivat tehdä yhdessä enemmän. Tämä lähestymistapa on toiminut jo esim. yhteisvaluutta euron ja Schengen-alueen osalta. Näistä yhteistyömuodoista poisjättäytyminen on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi niistä vapaaehtoisesti ulosjääneille. Suomi on sotilasliittoon kuulumattomana maana pitänyt esillä EU:n yhteisten puolustushankkeiden edistämistä. Kyseeseen voisi tulla esim. yhteishankinnat ja tutkimushankkeet. Erityisen tärkeää olisi, että EU:n ja Naton välistä puolustusyhteistyötä kehitettäisiin toisiaan täydentävään suuntaan. EU:n vahvuudet ovat siviilikriisinhallinnassa, kehityspolitiikassa sekä ympäristöyhteistyössä. Suomen turvallisuutta merkittävästi parantavaa puolustusyhteistyötä ei ole kuitenkaan perusteltua odottaa. Puolustusyhteistyön kouriintuntuvimmat hyödyt tulisivatkin oletettavasti olemaan taloudellisia. Myös syrjäytymisen ehkäiseminen on mielestämme turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan.
Yhdysvaltain uusi presidentti, Donald Trump on nähty arvaamattomana ja hänen on pelätty muuttavan Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja suhtautumista Eurooppaan. Trumpin ulkopoliittinen linja on vielä osittain hämärän peitossa, mutta pahimmat hänen valintaansa liittyvät skenaariot eivät näytä toteutuvan. Trump pyrkii uudistamaan Yhdysvaltain kauppapolitiikkaa enemmän maalleen edullisempaan suuntaan. Turvallisuuden alalla kannanotot Natosta ovat kuitenkin pehmentyneet ja puolustusministeri Mattisin suulla on vakuuteltu sitä, että Yhdysvallat ei ole vetäytymässä Euroopan puolustuksesta.
Ulkopolitiikka kaipaa avauksia, jotka kehittävät ja haastavat maailmaa kohti parempaa. Suomen juuri alkanut Arktisten Neuvoston puheenjohtajuus avaa mahdollisuuden ottaa johtajuutta arktisen luonnon ja ympäristön suojelemisessa. Yhtä lailla se avaa mahdollisuuksia viedä maailmalle teknologioita ja kestäviä toimintatapoja. Kestävän kehityksen ja kaupan yhdistäminen on mahdollista. Tässä Suomi voi näyttää kykynsä. Tehtävämme maailman kriiseissä on olla vakaa ja luotettava toimija. Suomen kriisin- ja siviilinhallintataidot sekä asiantuntijuus teknologioiden ja koulutuksen saralla tulee hyödyntää entistä vahvemmin. Haluamme turvata ihmisoikeudet sekä vahvistaa naisten ja lasten asemaa maailmanpolitiikassa. Suomen satavuotinen taival on kelpo esimerkki vietäväksi maailmalle.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Tiina Elovaara
Puh. 050-3868706