Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro eduskunnan juhlaistunnossa Kauhajoella
Tiedotusvälineille 1.12.2014
Eduskunnan juhlaistunto, Kauhajoen eduskuntamuseo
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala
Arvoisa herra puhemies, arvoisat sotaveteraanit!
Suomi joutui talvisotaan 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme. Suomi oli ollut tuolloin itsenäinen valtio vasta reilut 20 vuotta eikä kansalaissodastakaan ollut kulunut juuri lyhyempää aikaa. Parlamentarismiamme olivat uhanneet vuoroin äärivasemmistolainen, vuoroin äärioikeistolainen liikehdintä, jotka haastoivat silloisen yhteiskuntajärjestelmän, mutta lopulta ne paradoksaalisesti pikemminkin aiheuttivat parlamentarismin vahvistumisen: Kaikkien poliittisten toimijoiden piti huomioida se, etteivät demokratia ja parlamentarismi ole suinkaan itsestäänselvyyksiä. Erilaiset vaatimukset tuli ottaa vakavasti. Oli suorastaan pakko onnistua. Oikeansuuntaiset poliittiset johtopäätökset takasivat sen, että kansakuntamme pystyi taistelemaan yhtenäisenä rintamana myös talvisodassa.
Suomen selviydyttyä sodasta tarvittiin entistäkin enemmän yhteistyötä ja yhteisiä ponnistuksia, jotta voitiin nostaa taas Suomi jaloilleen. Nykytilanteeseen verrattuna tuota työtä helpotti se, että tuolloin maassamme vallitsi ns. yhtenäiskulttuuri. Politiikan jakolinjassa korostuivat enimmäkseen materiaaliset etunäkökohdat, joista on vastaavasti sitä helpompaa sopia, mitä yhtenäisempi kulttuuri on. Suomesta kehittyi pohjoismainen hyvinvointivaltio, jossa verovaroin rahoitettavat julkiset palvelut sekä julkiset tulonsiirrot nauttivat laajaa kannatusta. Yksilöiden sosiaalinen nousu ja pärjääminen perustuivat paljolti valtiollisille ratkaisuille. Lisäksi Suomi oli täysin suvereeni valtio, jossa lait päätettiin itsenäisesti, vaikka ulkopolitiikkaan suurella naapurimaallamme olikin vaikutusta.
Arvoisa puhemies!
Neuvostoliiton romahdettua politiikan jakolinja moninaistui. Yhteiskunnat muuttuivat markkinalähtöisemmiksi ja samaan aikaan teknisen kehityksen myötä globalisaatio eteni hurjaa vauhtia. Suomi suuntasi Eurooppaan. Tekninen kehitys auttoi meidät 1990-luvun lamasta ja alussa olimme globalisaatiossa voittajia, kunnes 2008 alkoi taantuma, joka yhä jäytää Suomea. Globaalin talouden painopiste on siirtynyt autoritääriseen Kaukoitään. Samaan aikaan maassamme on käyty välillä kovaakin poliittista kamppailua arvopohjasta, jonka varaan rakennamme tulevaisuuden. Kamppailu on normaalia ja tervettä, kunhan emme synnytä häviäjiä.
Arvoisa puhemies!
Perussuomalaisten mielestä on syytä kysyä, minkä varaan me tulevaisuuttamme rakennamme. Menemmekö minäkeskeisyys vai yhteisöllisyys edellä? Mielestämme kestävintä olisi rakentaa yksilöidenkin tulevaisuus yhteisöllisyydelle, mutta siihen tarvitaan nyt jos koskaan sovittelua ja ymmärrystä puolin ja toisin sekä talous- että arvokysymyksissä. Samaan aikaan poliittisen järjestelmän on oltava kansalaisille selkeämpi ja helpommin hahmotettavissa, koska yhteiskuntaamme välillisesti rakentavat erot poliittisten puolueiden ja aatteiden välillä voivat ilmetä vain selkeässä järjestelmässä. Yhteiskuntana meidän täytyy olla valmiita ja kyetä varautumaan aina myös kriisitilanteisiin.
Arvoisa herra puhemies!
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa kiittää erityisesti sotaveteraaneja ja lottia heidän tekemästään työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Heidän ansiostaan olemme tänään täällä muistelemassa menneitä ja miettimässä tulevaisuutta.
Lisätietoja:
Vesa-Matti Saarakkala
puh. 050 512 0632