Perussuomalaisten ryhmäpuhe, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012
Valtioneuvoston selonteko
Lähetekeskustelu 6.2.2013
Perussuomalaisten ryhmäpuhe
Edustaja Jussi Niinistö
Arvoisa puhemies!
”Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp.”
Sama suomeksi:
”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”
Tämä Suomenlinnan kuninkaanportista löytyvä Augustin Ehrensvärdin ajaton viisaus kannattaa Perussuomalaisten mielestä huomioida aina, kun puhutaan Suomen puolustamisesta.
Maamme on sotilaallisesti liittoutumaton. Suomi huolehtii itse omasta puolustuksestaan, kuten hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa todetaan. Meidän tulee toki toimia maailmalla niin, että olemme ”auttamisen arvoinen maa”, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on linjannut, mutta liittoutumattoman maan peruslähtökohtaa ei pidä unohtaa. Selonteossa (sivulla 96) on tämä oikein kiteytetty:
”Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita. (– –) Sotilaallisen puolustusjärjestelmän kaikki avainsuorituskyvyt on pidettävä puolustusvoimien hallussa.”
Tämä pitäisi ehdottomasti kirjata selontekoon siinäkin teoreettisessa tapauksessa, että olisimme sotilaallisesti liittoutunut maa. Tämä on sitä ehrensvärdiläistä kivenkovaa kansallista realismia, jota Perussuomalaiset Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluttavat.
Realismia on sekin, ettei selonteossa yritetä pyöritellä kuviteltua Nato-optiota uuteen asentoon. Suomi ei ole Natoon liittymässä, ja onko sitä paitsi kansainväliseen kriisinhallintaan keskittyneestä Natosta meille edes tarjolla uskottavia turvatakuita?
Euroopan Unionin jäsenyyskään – Lissabonin sopimuksesta huolimatta – ei tarjoa Suomelle kriisitilanteessa turvaa. Tosipaikan tullen saisimme EU:sta sympatiaa, emme kättä pidempää.
Arvoisa puhemies!
Vaikka selonteossa on kiitettävän realistinen ote, sisältyy siihen myös toiveajattelua. Koska kansalaiset suhtautuvat Helsingin Sanomien ja eräiden muiden tiedotusvälineiden uupumattomasta työstä huolimatta edelleen kielteisesti Natoon, ehkä jopa entistä kielteisemmin, asettaa ulkopoliittinen johtomme panoksensa pohjoismaiseen puolustusyhteistyöhön.
Selonteossa korostetaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämistä, mitä yksikään eduskuntapuolue ei periaatteessa vastustane, mutta viimeaikaisesta vilkkaasta keskustelusta huolimatta vähässä on ollut ymmärrys siitä, mitä tämä yhteistyö konkreettisesti olisi.
Ja koska Norja, Tanska ja Islanti ovat Nato-maita, voimme käytännössä vain Ruotsin kanssa syventää puolustusyhteistyötä. Ruotsille on kuitenkin toistaiseksi riittänyt sen transatlanttinen erityisyhteys ja omintakeinen solidaarisuusjulistus, jolla ei tositilanteessa ole Suomelle juuri merkitystä.
Ruotsalaisministerien taannoisesta keskustelunavauksesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Aseiden yhteisomistus ei luonnistu edes Natossa. Ruotsin ja Suomen puolustussopimuksesta puhuminen ei ole realistista. Sellaisia säästöjäkään, jotka avittaisivat Puolustusvoimiamme sen nykyisessä taloudellisessa ahdingossa, ei ole näköpiirissä saavuttaa puolustusyhteistyön kautta.
Sinällään ei ole mitään uutta siinä, että Suomessa vannotaan pohjoismaisen yhteistyön nimeen. Samoin tehtiin 1930-luvulla, mutta talvisota takoi suomalaiskalloihin realismia. Ruotsi on edelleenkin niin sanotusti valmis taistelemaan viimeiseen suomalaiseen, sillä Suomi nähdään Ruotsissa puskurivaltiona, ei puolustusliittolaisena.
Toiveajattelun varaan emme siis Suomen puolustusta voi rakentaa. Suomenlinnan kiveen hakatut sanat muistaen meidän on kysyttävä: mitä konkreettista rauhan ajan pohjoismainen puolustusyhteistyö meille kriisin sattuessa antaa? Jos yhteistyö – oli se sitten harjoitusta, koulutusta, kykyjen kehittämistä tai materiaalihankintoja – aidosti hyödyttää Suomea, kannattaa sitä Perussuomalaisten mielestä harjoittaa ja syventääkin.
Arvoisa puhemies!
Naapurimme joka ilmansuunnassa – niin Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä kuin Virossakin – kasvattavat puolustusbudjettejaan. Toisin on Suomessa.
Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko onkin sen olennaisimman kysymyksen osalta rimanalitus. Hallitus ei kyennyt muodostamaan yhteistä kantaa siihen, mikä on puolustusmäärärahojen taso vuoden 2015 jälkeen.
Selonteon viimeisen sivun viimeisestä kappaleesta luettavissa oleva Puolustusvoimien viesti poliittisille päättäjille on selkeä: jos puolustusbudjetit jäävät vuoden 2015 tasolle sitä seuraavina vuosina, on edessä luopuminen puolustuksen peruspilareista.
Kun tasokorotusta ei kirjattu selontekoon hallituksen kantana, jää asia ratkaistavaksi seuraavissa eduskuntavaaleissa ja niiden jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Tilanne vaikeuttaa Puolustusvoimien pitkän tähtäimen hankintojen valmistelua ja toimintaa. Tällä menolla ja tämän hallituksen siunauksella Puolustusvoimien on jatkettava toimintojen supistamista entisestään.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen lähitulevaisuudessa häämöttää puolustusuudistus Ruotsin malliin. Silloin ryhdytään tinkimään yleisestä asevelvollisuudesta ja koko maan puolustuksesta.
Puolustusvoimien johto kokee olevansa pakotettu käynnistämään puolustusuudistuksen suunnittelun. Tämä on seurausta punavihreässä puristuksessa olevan, sisäisestä kriisistä toiseen kulkevan hallituksen oman maan puolustuksen tulevaisuutta koskevasta piittaamattomuudesta.
Arvoisa puhemies!
Puolustuskykymme uskottavuus on uhattuna. Ruotsin tie ei voi olla Suomen tie. Perussuomalaiset vastustavat hallituksen linjattomuutta, joka vaarantaa puolustuksemme tulevaisuuden. Selontekoon kirjattu puolustushallinnon suoraan sanoen varsin vaatimaton tasokorotusesitys ei olisi nostanut puolustusmenoja edes vuoden 2011 tasolle.
Perussuomalaiset kannattavat puolustusmäärärahojen korottamista vähintäänkin puolustushallinnon edellyttämällä tavalla Suomen puolustuksen tulevaisuuden turvaamiseksi, sillä turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä.
Sanalla sanoen kannatamme vastuullista politiikkaa.
Lisätiedot:
Jussi Niinistö, puh. 050 576 7239