Perussuomalaiset

Perussuomalaisten rakennepaketti

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on 27.11.2013 pitämässään tiedotustilaisuudessa esitellyt oman rakenneuudistuksia koskevan vaihtoehtonsa päälinjat. Perussuomalaisten rakenneuudistuspaketti tähtää valtiontalouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseen. Vaihtoehtomme teesit ovat työ ja talouskasvu.

TALOUS

Julkinen talous

Perussuomalaisten ”Suomen palvelukunnat – ohjelma”

SOTE-uudistus toteutetaan perussuomalaisten Suomen palvelukunnat -ohjelman perusteella. Palvelukunnat-ohjelma perustuu peruskunta–piirikunta-pohjaiseen järjestämismalliin, jossa peruskunta on keskeinen vaikuttaja ja
piirikunta vastaa peruskuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämisestä. Peruskunnilla on laaja yleinen toimiala. Lisäksi ne omistavat piirikunnan, jonka järjestämisvastuulle siirretään koko terveydenhuolto
sekä mahdollisesti osa sosiaalipalveluista. Sairaanhoitopiirejä ei lakkauteta, vaan ne jatkavat itsenäisinä oikeushenkilöinä piirikunnan nimellä. Perussuomalainen malli ei sisällä kytkentää kuntarakenneuudistukseen.

Tehtävien uudelleenjako valtion ja kuntien välillä

Julkisten palveluiden tehtäväjakoa kuntien ja valtion välillä tarkastellaan kriittisesti. Selvitetään, mitkä tehtävät on järkevää hoitaa kunnissa ja mitkä antaa valtion hoidettavaksi. Esimerkiksi toimeentulotuen sekä omaishoidontuen maksatus siirretään Kelan hoidettavaksi. Kelan mahdollisuuksia kasvattaa rooliaan julkisen sektorin ICT-toimijana kartoitetaan.

Viiden vuoden suoja-ajan tarkistaminen

Perussuomalaisten mielestä henkilöstön irtisanominen ei ole ensisijainen tapa karsia hallintokuluja. Katsomme kuitenkin, että kuntaliitosten yhteyteen säädettyä erityistä viiden vuoden irtisanomissuojaa tulee purkaa tarpeettomien johtavien virkamiesten osalta. Tällä menettelyllä pääsemme esimerkiksi ketjutuksen luomista ongelmista eroon.

Maahanmuuttopolitiikan järkevöittäminen

Kiintiöpakolaisten määrä sopeutetaan yleiseen taloudelliseen kehitykseen. Jos julkisia menoja ja palveluita leikataan, myös pakolaiskiintiötä on leikattava. Apua tarvitsevia ja hädänalaisia pyritään ensisijaisesti auttamaan heidän kotimaassaan tai lähialueilla. Turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyä tiukennetaan ja turvapaikkahakemusten käsittelyä ja kotouttamista tehostetaan. Tavoitteeksi tulee ottaa se, että turvapaikkahakemuksen käsittely kestäisi korkeintaan 90 vuorokautta. Valtion on otettava täysimääräisesti kannettavakseen pakolaisista kunnille aiheutuvat kustannukset.

Uusi malli kehitysavun rahoittamiseksi

Perussuomalaiset julkaisevat myöhemmin kehitysapurahastomallin, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansalaisten sitoutumista kehitysapuun ja samalla pienentää valtion budjettirasitusta. Uuden mallin muita keskeisiä päämääriä ovat muun muassa avun perillemenon tehostaminen sekä konkreettisten tulosten lisääminen ja kehitysavun rahoituspohjan laajentaminen.

Talouskasvun edellytykset

Energiapolitiikkaan täyskäännös

Energiapolitiikan perustaksi otetaan kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Energiaomavaraisuuttamme on pyrittävä nostamaan nykyisestä noin 30 %:sta vähintään 50 %:iin, jotta energiakauppataseemme noin 7 miljardin alijäämää saadaan supistettua. Energiaintensiivisen vientisektorimme kilpailukyky turvataan energiaverotusta alentamalla ja Windfall-veron kaltaiset järjettömyydet perumalla. Kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuhakkeen verotus ja tuet palautettaan vuoden 2012 tasolle ja uusien turvesuolupien käsittelyä nopeutetaan. Energiainvestointeihin liittyviä luvitus- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan. Hajautettuun pienenergiatuotantoon ja älykkääseen sähköverkkoon kohdennetaan tuntuvia lisäpanostuksia, jolloin muun muassa maatiloilla syntyvää ylimääräistä sähköä voidaan myydä valtakunnan verkkoon. Energiapoliittisten tavoitteiden tukemisessa suositaan syöttötariffien sijaan investointitukia.

Eurooppa-politiikan päätavoitteeksi kansallisen edun puolustus

Direktiivien ja kansainvälisten sopimusten ennakkovalmisteluun tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän, jotta rikkidirektiivin kaltaisia lapsuuksia ei enää pääse tapahtumaan. Yhteistyötä etujärjestöjen kanssa kehitetään, jotta kansallisesti tärkeisiin EU-lainsäädäntöhankkeisiin vaikutetaan entistä koordinoidummin. Suomi on äänestänyt vuosina 2008-2012 neuvostossa vain kerran EU-lakiehdotusta vastaan. Tähän on tultava muutos. Tarpeen vaatiessa kansallista etua on uskallettava ajaa myös aggressiivisesti. Parhaillaan Suomen edun mukaista on lähteä tukemaan Ison-Britannian ja Alankomaiden tavoitetta kehittää unionia kevyempään ja vähemmän byrokraattiseen suuntaan. EU säännösten keventämiseen tähtäävä ns. REFIT-ohjelma on hyvä ensiaskel, mutta tätä linjaa on ajettava nykyistä selvästi voimallisemmin. EU-tason taloudellisten yhteisvastuiden kasvua ei tule hyväksyä.

Lupabyrokratian keventäminen: ”Yhden luvan ja luukuun Suomi”

Lupa- ja valitusprosesseja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan. Lupaprosessi pyritään saamaan mahdollisimman pitkälti yhden luvan ja luukun alle kehittämällä yhden luvan periaate investointilupakäsittelyyn (kaavoitus, julkinen rahoitus, toiminnan käynnistys jne.). Lisäksi siirrytään käyttämään yhden valituksen periaatetta, aina kun se on kansalaisen oikeusturvaa vaarantamatta mahdollista.

Radikaalien teknologioiden mahdollisuuksien hyödyntäminen

Niitä lainsäädännöllistä ja rakenteellisia esiteitä, jotka vaikeuttavat ja estävät uusien radikaalien teknologioiden hyödyntämistä, tulee purkaa. Tarkempi listaus on tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa Suomen 100 uutta mahdollisuutta -raportissa. Käytetään raportin nousevien teknologioiden tunnistamiseen kehitettyä työkalua hyväksi julkisten t&k-panostusten suuntaamisessa.

Yrittäjyyden kannusteiden parantaminen

Aloittavia ja kasvavia pk-yrityksiä on tuettava verotuksellisesti nykyistä paremmin. ALV:n alarajaa nostetaan tuntuvasti ja kasvuyrityksille luodaan Viron-mallinen yritysverotus. Eri yritysmuodoille varmistetaan tasapuoleinen verokohtelu. Konkurssilainsäädäntöä uudistetaan niin, ettei rehellisen konkurssin kohdannut yrittäjä jää lähes ikuiseen velkavankeuteen. Yrittäjäkasvatus lisätään oppiaineeksi lukioon ja ammattikouluun. Yrittäjien sosiaaliturvaan kehitetään ja siihen liittyvää hallinnollista taakkaa puretaan.

Omistajaohjauspolitiikka passiivisesta aktiiviseksi

Valtion omistajaohjauspolitiikkaa uudistetaan. Valtion omistukset luokitellaan uudelleen puhtaasti finanssisijoituksiksi ja strategisesti tärkeiksi ydinyrityksiksi. Finanssisijoituksissa valtio ei ota aktiivista roolia vaan tavoittelee vain tuoton maksimointia (esim. TeliaSonera). Strategisesti tärkeissä ydinyrityksissä valtion tulee ottaa nykyistä selvästi aktiivisempi rooli, ja näiden yritysten keskeisenä tavoitteena on yrityksen yhteiskuntavastuun kantaminen sekä kotimainen työllisyys ja talouskasvu. Valtionyhtiöiden ylimmälle johdolle asetetaan palkkakatto sitomalla ylin mahdollinen palkka kiinteällä kertoimella yrityksen muun henkilöstön palkkaan.

Pakkoruotsin poisto

Hyväksytään kielivapauteen tähtäävä kansalaisaloite.

TYÖ

Työllisyys

Välittävä sosiaaliturva

Perussuomalaisen sosiaaliturvan tavoitteena on, ettei yhtään työtöntä – ikään katsomatta – jätetä yksin. Malli sisältää Tanskan-mallisen nopean työttömien aktivoinnin sekä kevyen velvoittavuuden. Tarkoituksena on edistää elinikäisen oppimista, ylläpitää ja kehittää työttömien työtaitoja sekä pitää työtön kiinni yhteiskunnassa. Keskeistä on, että aktivointitoimet ovat mielekkäitä myös työttömän kannalta, joten ne on räätälöitävä jokaiselle yksilötasolla. Uudistusta tehtäessä on kuitenkin varmistettava, ettei työvoimapoliittisia toimenpiteitä käytetä halpatyömarkkinoiden mahdollistajana. Samalla aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja lisätään tuntuvasti ja kaikki toimijat ohjeistetaan mahdollisimman selkeillä ohjeilla, jotta työttömien tasavertainen kohtelu toteutuu myös käytännössä. Myös etsivän nuorisotyön resursseja on lisättävä ja toimintaa tehostettava, sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kansalaistaitoja kehitettävä.

Sosiaaliturvan yksinkertaistamien ja tuloloukkujen purku

Sosiaaliturvaa kehitetään edelleen yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Hallituksen ehdottamat työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet ovat hyvä alku, josta on syytä jatkaa. Ensimmäinen kehitysaskel on suojaosuuksien tason sitominen indeksiin. Sosiaaliturvan tukiviidakkoa karsitaan ja yksinkertaistetaan. Työttömyysturvaan kehitetään yhden luukun malli, jossa työtön saa yhdestä osoitteesta kaikki työttömyyteen liittyvät yhteiskunnan tuet (rahallinen tuki, työnhaku, työvoimapalvelut, jne.)

Oppisopimuskolutukseen vahvempi panostaminen

Oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimiseen suunnataan enemmän resursseja. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen kannusteita työnantajille parannetaan ja oppisopimusmalleja uudistetaan. Tavoite on, että oppisopimus voitaisiin solmia jo 10. luokan aikana, heti kun sopiva työpaikka ja ala löytyvät.

Työurat

Työmarkkinajärjestöjen sopima eläkeratkaisu

Eläkejärjestelmä uudistetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvotteleman ehdotuksen pohjalta, niin että ikääntyneiden työllisyysaste ja keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (nykyisin n. 60,9 vuotta) nousevat. Eläkejärjestelmän uudistuksessa on otettava huomioon tuloluokkien väliset erot elinajanodotteen kehityksessä.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistaminen

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmä uudistetaan siten, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevan on aina niin halutessaan taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. VATES-säätiön laskelmien mukaan tämänkaltainen muutos työkyvyttömyyseläkejärjestelmässämme kohentaisi julkista talouttamme pitkällä aikavälillä potentiaalisesti jopa 800 miljoonalla eurolla. Otetaan käyttöön malli, jossa valtio kompensoi yli 55-vuotiaan työttömän palkanneelle yritykselle tämän mahdollisen työkyvyttömyyden aiheuttaman vakuutusmaksujen nousun.

Eläkemaksujen ikäporrastus

Kannustaaksemme työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen yli 55- ja alle 30-vuotiaita työantajan eläkemaksuja porrastetaan siten, että näiden ikäluokkien eläkemaksuja lasketaan selvästi. Tämä kompensoidaan korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja.

Yli 63 -vuotiaiden verokannustin

Työurien pidentämiseen kannustetaan yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Tämä tarkoittaa sitä, että 63-vuotias saisi vähentää verotettavasta ansiotulostaan 1 000 euroa, 64-vuotias 1 500 euroa ja 65-vuotias ja sitä vanhempi 2 000 euroa. Ruotsissa on tämäntapaisesta verokannustimesta hyviä kokemuksia.