Perussuomalaiset tekevät isänmaallista talouspolitiikkaa
Talous ei kasva, vienti ei vedä, teollisuus on henkitoreissaan ja lisää velkaa otetaan paikkaamaan huonoa taloudenpitoa. Perussuomalaiset ovat äärimmäisen huolissaan maastamme ja sen kansalaisista. Hallituksen budjettiesityksestä puuttuvat työkalut. Siis keinot ja näkemys, joilla maamme talous elvytetään, puuttuvat tyystin. Nyt on kaikille selvää, että monipuoluehallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut. Hallitusohjelman keskeiset taloudelliset tavoitteet velkaantumisen taittamisesta, työllisyysasteen nostosta ja työttömyyden laskusta eivät tule toteutumaan.
Perussuomalaiset ovat sitoutuneet suomalaisten hyvinvoinnin, työn ja kilpailukykymme parantamiseen. Tälle perustalle vaihtoehtobudjettimme rakentuu. Johtavana vastuullisena oppositiopuolueena autamme hallitusta ohjaamaan maamme takaisin kasvu-uralle.
Tarjosimme keväällä valtiontalouden kehyksiin viiden paketin ohjelmamme. Esittelimme kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketit. Tämä viiden paketin ohjelma on nyt täydentynyt kuudennella paketilla nimeltään turvallisuuspaketti.
Työllisyysaste saatava muiden pohjoismaiden tasolle
Työllisyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden pohjoismaiden tasolle. Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Samoin nuorten työllisyys on heikko.
Kannustaaksemme työnantajia palkkaamaan nykyistä enemmän alhaisen työllisyysasteen alle 30- ja yli 55-vuotiaita olisimme valmiita porrastamaan työantajan eläkemaksuja. Näiden ikäluokkien eläkemaksuja laskettaisiin selvästi ja tämä kompensoitaisiin korottamalla paremman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja. Uudistus ei näin vaikuttaisi eläkejärjestelmämme kestävyyteen.
Uudistaisimme myös työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme joustavuutta on parannettava siten, että eläkkeen maksu ei ansaintarajan ylityksen jälkeen loppuisi kokonaan, vaan eläke pienenisi liukuvasti palkkatulojen lisääntymisen mukaan. Tällöin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. VATES-säätiön laskelmien mukaan tämänkaltainen muutos työkyvyttömyyseläkejärjestelmässämme kohentaisi julkista talouttamme pitkällä aikavälillä jopa 800 miljoonalla eurolla.
Lisäksi loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille ja kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Lisäisimme myös aktiivisen työllisyyspolitiikan resursseja. Hallitus unohti yritysveroalekiihkossaan työttömät, mutta meidän varjobudjettimme keskeinen osa on työllisyyspaketti.
Pk-sektorin tukemiseen panostettava
Perussuomalaisten veropaketti uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan suuntaan. Ymmärrämme hyvin, että maamme on vastattava lähimpien kilpailijamaidemme aloittamaan verokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin olisi valmiita kiihdyttämään verokilpailua edelleen. Näin ollen olisimme valmiita laskemaan yhteisöveron samalle 22 prosentin tasolle kuin se on Ruotsissa ja Tanskassa. Tästä säästyneet varat käyttäisimme maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen.
Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille.
Varjobudjettiimme sisältyy erityisesti pk-yrityksille suunnattu 250 miljoonan euron verokannustin, joka edistää niiden kasvua ja työllistämistä.
Olisimme valmiita nostamaan arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon, ja ALV:n niin sanotun huojennusalueen kattoa nostaisimme 22 500 eurosta 40 000 euroon.
Ehdotamme mallia, jossa pk-yritys, joka kahtena peräkkäisenä vuonna palkkaa vähintään kaksi uutta kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia, olisi vapautettu yhteisöverosta niin kauan kun se ei jaa omistajilleen osinkoja. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrän 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.
Perussuomalaiset pitävät hallituksen päätöstä korottaa vuoden 2013 alussa kaikkia arvon-lisäverokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä virheellisenä! Arvonlisäveron korotus kolhii kaikkein kovimmin pienituloisia, sillä se korottaa myös välttämättömyyshyödykkeiden kuten ruoan, lääkkeiden ja asumisen hintaa.
Olisimme valmiita laskemaan yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä. Rahoittaisimme tämän palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille. Pidämme näitä kahta kiinteästi toisiinsa sidottuna kokonaisuutena, joten ilman alv:n alennusta emme myöskään olisi palauttamassa Kela-maksua. Hallituksen esitysten vaikuttavuusarvioiden mukaan alentamalla arvonlisäveroa ja palauttamalla Kela-maksun yksityiselle sektorille saisimme kerättyä valtion kassaan noin 100 miljoonaa enemmän tuloja ja loisimme 5000 ihmiselle työpaikan. Kela-maksun palautus on näin ollen hallituksen omien asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kannalta ALV:n korotusta parempi keino kerätä valtion kassaan varoja.
Katsomme myös, että suurituloisten on osallistuttava nykyistä vastuullisemmalla panoksella valtiontaloutemme tasapainottamiseen. Nostaisimme suurituloisten tuloverotusta sekä uudistaisimme osinkoverotusta hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukevammin. Verottaisimme toisaalta pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.
Perussuomalaiset vaativat parempaa perhepolitiikkaa
Hyvinvointipakettimme tarkoituksena on eriarvoistumisen pysäyttäminen. Hallitus unohti yhteiskuntamme heikoimmat. Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja. Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua törkeimmillään: ikävät ratkaisut siirretään surutta kuntapäättäjille. Hallituksen suunnitelmat käytännössä pakottavat kuntia nostamaan veroastetta. Tämähän lisäisi entisestään kuntasektorin koko 2000-luvun kasvanutta velkataakkaa. Perussuomalaiset olisivat valmiita panostamaan kuntien valtionosuuksiin 300 miljoonaa euroa hallitusta enemmän.
Ikääntyvässä Suomessa myös omaishoidon merkitys kasvaa. Sen inhimillistä ja taloudellista arvoa ei ole täysin haluttu ymmärtää. Vaikka omaishoidon tukeminen on yhteiskunnallinen etu, nykyhallitus on edeltäjiensä tavoin toistuvasti laiminlyönyt omaishoidon kehittämisen. Omaishoidon tuki on alhaisella tasolla ja siihen on saatava korotus viipymättä. Perussuomalaiset esittävät resursseja omaishoidon tuen korottamiseksi ja tuen siirtoa Kelan maksettavaksi.
Hallituksen leikkauspolitiikan kylmä kärki osuu perheisiin. Lapsilisät jäädytetään, eikä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen muutenkaan panosteta tarpeeksi. Perhepolitiikka on tuuliajolla. Perussuomalaiset pitävät häpeällisenä sitä, että uuteen lastensairaalaan ei löytynyt riittävästi varoja valtion kassasta, vaan osa rahoituksesta on kerjättävä kansalaisilta! Somaliaan hallitukselta löytyi 35 miljoonaa kehitysapua sormia napsauttamalla, mutta lastensairaalan tarvitsema 30 miljoonaa ei mahtunut budjettiin! Tämä on selvä arvovalinta hallitukselta. Maamme lasten ja lapsiperheiden hätä eivät selvästikään ole sille tärkeitä. Perussuomalaiset antaisivat lastensairaalalle tarvittavat 30 miljoonaa, hallitus ei.
Perussuomalaiset katsovat myös, että tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta. Siispä lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.
Energiapolitiikkamme suunta käännettävä
Energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä sekä ostovoimaa ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Energiaintensiivinen teollisuutemme on kärsinyt nykyisen ja edellisen hallituksen energiaveronkorotuksista mittavan vahingon kilpailukykyynsä. Alhainen energianhinta on myös kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu tärkeäksi syyksi investoida maahan. Perussuomalaiset muistuttavat, että tasaveroluonteisten energiaverojen korotukset rokottavat VM:n omien laskelmien mukaan pienituloisia jopa arvonlisäverotuksen korotusta pahemmin. Kataisen ja Kiviniemen hallitusten toteuttamat veronkorotukset ovat johtaneet siihen, että myös Suomessa löytyy enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä: siis henkilöitä, joille tuottaa vaikeuksia suoriutua lämmitykseen ja sähkön kulutukseen liittyvistä kustannuksista. Alentaisimme energiaverotusta 200 miljoonalla eurolla.
Perussuomalaisen energiapolitiikan keskeinen tavoite on kotimaisen energian aseman parantaminen suhteessa tuontienergiaan. Kataisen hallituksen harkitsematon päätös leikata kotimaisen bioenergian kuten turpeen ja puuenergian kilpailukykyä on johtanut siihen, että kivihiili on ohittanut nämä lämmön- ja sähköntuotannossa. Useat energiayhtiöt ovatkin korvanneet kotimaisen bioenergian kivihiilellä.
Hallituksen täysin epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsii siis sekä talous että ympäristö. Tämän kehityksen kääntämiseksi vaadimme turpeen verotuksen ja metsähakkeen tuen palauttamista vuoden 2012 tasolle.
Emme olisi hallituksen tavoin valmis asettamaan rikkidirektiivin kuristamalle vientiteollisuudelle uutta energiakustannusta voimalaitosveron muodossa. Windfall-veron säätäminen tulee taatusti kiihdyttämään entisestään suomalaisten teollisuustyöpaikkojen ulosliputusta. Mielestämme energiapolitiikalla tulisi kannustaa yrityksiä investoimaan puhtaaseen energiaan, mutta hallitus ei selvästikään näe asiaa samalla tavalla. Se on langettamassa päästöttömälle energiatuotannolle lisäveron. Energiatuotanto tarvitsee stabiilin toimintaympäristön. Kataisen hallitus on entisestään lisännyt ns. maariskiä tällä sektorilla.
Turvallisuudesta ei saa tinkiä
Turvallisuuspaketilla haluamme varmistaa kansalaisten turvallisuuden. Emme ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla.
Emme suostu hallituksen suunnittelemaan puolustusvoimiemme alasajoon. Suomen itsenäinen ja uskottava maanpuolustus on säilytettävä. Hallituksen toimet rapauttavat maamme yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuvaa puolustuskykyä ja vaarantavat mahdollisuuksiamme itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen koko valtakunnan alueella. Tilanne on kestämätön. Puolustusmäärärahojen jatkuva leikkaaminen on pysäytettävä välittömästi. Perussuomalaiset peruisivat hallituksen leikkaukset, ja, päinvastoin kuin hallitus, kasvattaisimme panostusta itsenäiseen maanpuolustukseen.
Poliisin määrärahojen riittämättömyys näkyy Suomessa monin tavoin. Kansalaisten turvallisuuden tunne on uhattuna, kun poliisin toimintoja ei enää pystytä pitämään hyvällä tasolla. Tämä näkyy erityisesti maaseudulla. Järjestäytyneen rikollisuuden määrä on kasvussa. Ei harmaan talouden torjuntaankaan ole pystytty kunnolla puuttumaan. Pidämme hallituksen panostuksia harmaan talouden torjumiseksi riittämättöminä ja esitämme lisäresursseja poliisille, rajalaitokselle, tuomioistuimille ja syyttäjälaitokselle.
Haluamme lisäksi pitää maamme GMO-vapaana ja katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista. Uskomme GMO-vapauden olevan maallemme erinomainen vientivaltti tulevaisuudessa. Tällä perusteella haluamme tukea kotimaista puhdasta valkuaisrehutuotantoa ja sitä tukevaa tutkimustoimintaa entistä enemmän.
Investoimalla Suomi nousuun
Perussuomalaisten kasvupaketin kantava voima on näkemys siitä, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun.
Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen. Kataisen istuva hallitus ei tee tässä poikkeusta. Ellei näitä vuosien mittaan kasaantuneita korjausvelkoja pureta määrätietoisesti, syntyy tästä laiminlyömisestä valtiontaloudelle huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku. On kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa. Vaadimme 100 miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpitoon.
Myös julkisten rakennusten home- ja sisäilmakorjauksiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Perussuomalaisten mielestä kenenkään ei tulisi joutua asumaan, elämään tai tekemään töitä tiloissa, jotka altistavat kosteus- ja homevaurioista johtuville sairauksille.
Katsomme siis aiheelliseksi aikaistaa 100 miljoonan euron edestä pakollisia investointeja liikenneverkkoon sekä julkisten rakennusten home- ja sisäilmakorjauksiin. Sen lisäksi, että tällä olisi suhdanteita tasaava vaikutus, olisi tämä myös järkevää julkisen rahan käyttöä, sillä matalasuhdanteessa näiden pakollisten investointien teko on halvempaa kuin korkeasuhdanteessa.
Oikeudenmukaisia leikkauksia
Oikeudenmukaisen verotuksen lisäksi joudumme myös leikkaamaan kuluja. Myös tämän tekisimme oikeudenmukaisesti. Aloittaisimme leikkaukset kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin leikkaukset kannattaa mielestämme kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin. Voisimme aloittaa Kreikalle annettavasta suorasta budjettituesta sekä yli 1,1 miljardia euroa vuodessa maksavasta kehitysavusta. Siitä leikkaisimme tehottomimman osan pois.
Leikattavaa riittää myös tehottomissa yritystuissa. Edellä mainituista kohteista saa säästettyä yli puolen miljardin euron summan ilman mainittavia haittavaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvoinnille.
Koska haluamme esittää vastuullisen, tarkan ja realistisen vaihtoehdon, joka on kokonaisuudessaan täysin toteutuskelpoinen, olemme sisällyttäneet edustajiemme henkilökohtaiset talousarvioaloitteet varjobudjettiimme. Tällä kokonaisuudella olisimme hallitusta vastuullisempia ja oikeudenmukaisempia. Ja kaikki tämä siten, että ottaisimme hallitusta vähemmän uutta velkaa.
Perussuomalaiset tekevät isänmaallista talouspolitiikkaa.
Lisätietoja:
Kaj Turunen
puh. 050 512 0663