Immonen: Lakiuudistus vaarantaa jätehuollon koko maassa
TIEDOTE | Kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa jätelain muutosesityksestä.
Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tänään jätelain muutosesitystä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoa muutettavaksi siten, että kunnan vastuulta poistuu sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutustoiminnan yhdyskuntajäte sekä julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä muu yhdyskuntajäte. Näiden jätehuollon järjestämisestä vastaisi jatkossa jätteen haltija. Kunnan vastuulle jäisi nykyiseen tapaan asumisessa syntyvä jäte sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvä vaarallinen jäte. Kunta vastaa ehdotuksen mukaan edelleen myös kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta. Perussuomalaiset ovat jättäneen ympäristövaliokunnassa asiaan vastalauseen.
– Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä on useita varsin selkeitä ongelmakohtia. Jätelakia ei tulisi mielestämme vielä uudistaa, sillä EU on uudistamassa jätedirektiivejä. Lakia olisi syytä tarkastella ja mahdollisesti uudistaa samanaikaisesti jätedirektiivien muutosten ja EU:n kiertotalouspaketin kansallisen voimaansaattamisen kanssa, kansanedustaja ja ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen toteaa.
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaa vuonna 2025, mikä edellyttää julkisen ja yksityisen sektorin laaja-alaista yhteistyötä. Immosen mukaan Ruotsissa ollaan kierrättämisessä vahvasti Suomea edellä, ja kuntavastuuta ollaan siellä jopa edelleen lisäämässä nykyisestä.
– Siinä missä meidän olisi tässä asiassa perusteltua tavoitteiden saavuttamiseksi ottaa mallia naapurimaastamme, hallitus aikoo nyt hajauttaa jätehuollon vastuunjakoa entisestään ja avata jätehuollon markkinoiden hoidettavaksi, Immonen ihmettelee.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa vastalauseessaan, että toimiva jätehuolto on keskeinen osa yhteiskunnan perusinfraa ja välttämättömyyspalvelu, jota ei voi jättää yksin markkinoiden hoidettavaksi. Heidän mukaansa kilpailusäännösten tarkoitus ei ole antaa yksityisille yrityksille suojaa julkisen toimijan kilpailua vastaan, vaan puuttua sellaiseen julkisen toimijan toimintaan, joka vääristää kilpailun edellytyksiä tai sen syntymistä markkinoilla. Kilpailu- ja kuluttajaviraston raportin mukaan kuntien jätelaitokset eivät vääristä markkinoita, eikä näyttöä kilpailulainsäädännön rikkomisesta tai kilpailuneutraliteetin kärsimisestä ole olemassa.
– EU:n hankintadirektiivi mahdollistaa kunnan jätehuollon toimialan sidosyksiköiden markkinaehtoista toimintaa koskevalle ulosmyynnille 20 %:n ylärajan, jota muualla Euroopassa sovelletaan. Hallituksen esityksessä esitetään kuitenkin Suomessa sovellettavaksi vuoden 2029 loppuun 10 %:n ulosmyyntirajaa, jota vuodesta 2030 alkaen tiukennettaisiin entisestään viiteen prosenttiin. Tältä osin esitys on ristiriitainen tavoitteidensa kanssa, sillä kuntavastuun rajaamisen myötä tarve markkinaehtoisille palveluille kasvaa merkittävästi. Samanaikaisesti jätelaitosten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin kuitenkin rajataan merkittävästi, Immonen huomauttaa.
Liian tiukka ulosmyyntiraja vaarantaa perussuomalaisten mukaan sekä kiertotaloutta toteuttavan yhteistyön julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, että heikentää suomalaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia EU:n sisämarkkinoilla.
– Tiukka ulosmyyntiraja myös edistää jätehuollon keskittymistä suurille toimijoille, koska pienillä toimijoilla ei ole mahdollisuuksia tehdä tarvittavia investointeja oman jätteenkäsittelykapasiteetin luomiseksi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää todennäköisenä, että hallituksen esittämät muutokset tulevat nostamaan jätehuollon kustannuksia, heikentävät kiertotaloutta tukevien kierrätysratkaisujen syntymistä eikä hallituksen esitys siten ole jätehuoltopalveluja tarvitsevien eikä yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.