Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 14.12.2016. Puheen piti kansanedustaja Rami Lehto.
Maamme taloudellinen tilanne on edelleen vaikea. Tästä huolimatta kansantaloutemme tilassa on nähtävissä jo useita positiivisia merkkejä. Tämän vuoden kolmannen vuosineljänneksen bruttokansantuote kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 0,4 prosenttia ja viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,6 prosenttia. Teollisuuden tuotanto ja tilauskanta osoittavat myös parantumisen merkkejä ja ovat kasvussa. Suurempi kasvu nähtiin edellisen kerran viisi vuotta sitten. Pk-yritysten tilanne on myös kohentunut ja merkittävää on myös se, että kuluttajien luottamus talouteen on nyt korkeimmalla tasolla yli viiteen vuoteen.
Sopeuttamistoimia tarvitaan kuitenkin edelleen: julkisen sektorin velkaantuminen jatkuu edelleen, eikä tähänastisista mittavista sopeuttamistoimista huolimatta alijäämä ole supistunut merkittävästi. Ennusteiden mukaan velkaantuminen jatkuu ja maamme talous pysyy alijäämäisenä myös lähivuosina.
Hallituksen tehtävä ei ole helppo: Liian ankarat toimet velkaantumisen katkaisemiseksi voisivat johtaa tilanteeseen, jossa työllisyys kärsii, ostovoima ja verotulot heikkenevät ja julkiset menot kasvavat. Tärkein tavoite on säilyttää olemassa olevat työpaikat ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä siten, että ne voivat luoda uusia työpaikkoja ja kilpailla vientimarkkinoilla nykyistä paremmin edellytyksin. Tähän me perussuomalaiset olemme sitoutuneet sataprosenttisesti: me taistelemme hartiavoimin jokaisen suomalaisen työpaikan puolesta.
Tämän vuoden tärkeimpänä saavutuksena kansantaloutemme tulevaisuuden kannalta voidaan pitää hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa aikaansaamaa kilpailukykysopimusta. Samalla, kun sopu tähtää yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, sekä viennin ja työllisyyden lisäämiseen, hallitus keventää työn verotusta yhteensä 515 miljoonalla eurolla. Hallituksen tavoite on tehdä työnteosta entistä kannattavampaa ja tästä syystä myös muihin työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviin toimiin on ryhdytty.
Keskeisin lähitulevaisuuden haaste julkisella sektorilla on sote- ja aluehallintouudistus. Onnistuessaan se voi merkittävästi hillitä julkisen sektorin menojen kasvua, sekä vahvistaa julkista taloutta. Tähän päämäärään pääsy kuitenkin edellyttää sitä, että parhaat ja tehokkaimmat toimintamallit otetaan laajalti käyttöön, eikä uudistusta vesitetä jo kättelyssä antamalla liikaa valtaa erilaisille uudistuksesta hyötymään pyrkiville intressiryhmille, vaan uudistus viedään läpi palvelujen saatavuus, laatu ja kohtuullinen kustannustaso edellä.
Toinen keskeinen haaste julkisella sektorilla on laadukkaan koulutuksen ja väestön riittävän osaamispohjan takaamisesta siitä huolimatta, että myös koulutussektorilla on jouduttu tekemään kipeitä leikkauksia. Opetuksen laadusta ei ole varaa tinkiä. Talousarviossa varhaiskasvatusta pyritään kehittämään 3,7 miljoonan euron valtionavustuksella, esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen osoitetaan 1,8 miljoonan euron lisäpanostus ja koulujen kerhotoimintaa tuetaan kolmella miljoonalla eurolla. Ammatillisen koulutuksen valtionavustuksia ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan panostetaan kymmenien miljoonien lisärahoituksella. Korkeakouluopetus ja –tutkimus saavat yhteensä 3,3 miljardia euroa, eli 116 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta suuremman panostuksen.
Tulevaisuudessa erityisesti t&k-toimintaan on panostettava entistä enemmän. Tästä syystä hallitus selvittääkin vaihtoehtoja korkeakoulujen innovaatiotoiminnan lisäämiseen ja konkreettiset päätökset tehdään ensi keväänä seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Haastavaan turvallisuustilanteeseen pyritään talousarviossa vastaamaan lisäämällä poliisin resursseja: talousarvioesityksessä poliisitoimen toimintamenoja on lisätty 8,5 miljoonalla eurolla, jotta 200 poliisin määräaikaisuutta pystytään jatkamaan vuodenvaihteen jälkeen. Rajavalvontaan panostetaan palkkaamalla 80 uutta rajavartijaa ja suojelupoliisin toimintamenoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö saa 404 000 euron lisäpanostuksen. Tämän lisäksi nettirikollisuuden torjuntaan panostetaan 500 000 euroa, tarkoituksena ennaltaehkäistä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, sekä torjua ja selvittää nettikiusaamista ja -huijauksia.
Tämän ja viime vuoden aikana julkisen sektorin kustannuksia on nostanut merkittävästi turvapaikanhakijakriisi. Perussuomalaiset pitävät hyvänä, että tilanteen uusiutumista pyritään välttämään. Talousarviossa on panostettu maahanmuuttoon liittyvään tiedotustoimintaan 250 000 euroa, tarkoituksena vähentää Suomeen perusteettomasti hakeutuvia turvapaikanhakijoita. Jo maahan tulleiden turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyä on myös pyritty tehostamaan. Tästä huolimatta kustannus maallemme on ollut kova: kuluvana vuonna vastaanoton piirissä olleista 25 000 turvapaikanhakijasta on aiheutunut 632 miljoonan euron kustannus ja vielä ensi vuonna vastaanoton piirissä tulee olemaan arviolta 13 000 henkilöä, tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin 280 miljoonan euron kustannus.
Arvoisa puhemies
Olemme joutuneet tekemään kuluvan vuoden aikana lukuisia vaikeita valintoja, mutta ratkaisut ovat olleet välttämättömiä. Niillä turvataan maamme kilpailukyky, työpaikat ja myös luodaan uusia työpaikkoja tulevaisuudessa. Julkisen talouden sopeutustoimet etenevät ja maamme kilpailukyky paranee. Määrätietoisella työllä käännämme isänmaamme uuteen nousuun.
Perussuomalaiset kannattavat vuoden 2017 talousarvion hyväksymistä.
Lisätietoja:
Kansanedustaja Rami Lehto
040-7044 888