Afganistanista vetäydyttävä hallitusti
Tiedotusvälineille 26.11.2014
Valtioneuvoston selonteko Afganistanin tilanteesta ja valtioneuvoston selonteko sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.–30.6.2015
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro
Kansanedustaja Jussi Niinistö
ISAF-kriisinhallintaoperaatio päättyy. Uusi operaatio Resolute Support, ”Päättäväinen tuki”, ei ole taisteluoperaatio. Se on edeltäjäänsä huomattavasti pienempi ja sen tarkoituksena on lähinnä opastaa Afganistanin armeijaa.
Afganistanista puhuttaessa on helppo olla pessimistinen: mitä on saavutettu reilussa kymmenessä vuodessa? Mitä Suomi on saanut aikaan – muuta kuin sen, että lippua on näytetty ja rahaa poltettu?
Alkuaan siviilipainotteisesta jälleenrakennusoperaatiosta muodostui sotilasoperaatio, jota voi luonnehtia täysimittaiseksi sodaksi. Suomen vastuualueella pohjoisessa on ollut onneksi rauhallisempaa. Lähes 3 500 sotilasta on kaatunut, joista suomalaisia kaksi. Afgaanisiviilejä on kuollut kymmeniä tuhansia. Haavoittuneita sotilaita on kymmeniä tuhansia.
Avustusrahoja on kannettu maahan valtavasti. Suomikin on käyttänyt sotilaalliseen apuun ja kehitysyhteistyöhön satoja miljoonia euroja. Myönteistä on, että teitä on tehty, paikallista viranomaiskoneistoa kehitetty ja lapsia koulutettu. Perussuomalaisten mielestä arvokasta on ollut tyttöjen koulunkäynnin mahdollistaminen.
Kielteistä on, että maassa rehottavan korruption vuoksi tukea on valunut sotaherrojen taskuihin. Huumetalous kasvaa ja kukoistaa, siihen eivät länsimaat ole erikoisemmin halunneet puuttua.
Takaiskuihin varauduttava
ISAF-operaation päättyminen ei jätä jälkeensä poliittisesti vakaata maata. Erään epävirallisen, mutta valistuneen arvion mukaan 10 prosenttia Afganistanin kansalaisista kannattaa kapinallisia, 20 prosenttia hallitusta ja 70 prosenttia istuu aidalla odottaen kumpi osapuoli voittaa.
Kun maailman parhaiten varustetut sotajoukot eivät kyenneet kukistamaan Talibania, sopii kysyä, miten se onnistuu Afganistanin omilta joukoilta? Entä kuka rahoittaa turvallisuusjoukkojen miljardien dollareiden vuosibudjetin? Halukkaita ei ole jonoksi asti.
On odotettavissa, että turvallisuustilanne heikkenee ja väkivaltaiset iskut lisääntyvät, kun Taliban yrittää haastaa turvallisuusviranomaisia. Ilman ilmatukea ja logistista apua afgaaniarmeijan tehtävästä tulee erittäin vaikea. Ja jos länsimaiden rahahanat tyrehtyvät, afgaaniarmeija hajoaa. Raha ratkaisee.
Perussuomalaiset kannattaa Suomen hallittua vetäytymistä pois Afganistanista. Ensi vuoden jatko-operaatioon on lähdössä 80 suomalaista sotilasta, vaikka pienempikin panos olisi tässä taloudellisessa tilanteessa ollut perusteltua. Esimerkiksi Ruotsi aikoo lähettää vain 50.
Suomalaissotilaat ovat hoitaneet leiviskänsä Afganistanissa ammattitaitoisesti ja rauhallisesti. Yleinen asevelvollisuus on näyttänyt voimansa tässäkin suhteessa. Operaatiosta on ollut puolustusvoimille hyötyä, vaan mitä seuraavaksi?
Perussuomalaisten mielestä takaiskuihin on varauduttava. Afganistanissa on sodittu vuosikymmeniä, ja on mahdollista että maa luisuu takaisin sisällissotaan.
Jää nähtäväksi, johtaako kehitys huonoimpaan mahdolliseen skenaarioon, johon esimerkiksi edustaja Haavisto on viitannut: siihen, että Kabulin viimeiset länsimieliset afgaanit lennätetään helikoptereilla turvaan pääkaupunkia lähestyviltä Taliban-taistelijoilta. Tämänkaltaiseen tilanteeseenhan jouduttiin Vietnamin sodan päätteeksi 1975 Etelä-Vietnamin pääkaupungissa Saigonissa.
Taisteluosastojen ylläpidon järkevyys kyseenalaista
Hieman sen jälkeen kun Afganistaniin oltiin menty, Euroopan unionille päätettiin luoda taisteluosastot, joiden tarkoituksena oli parantaa unionin valmiutta nopeaan kriisinhallintaan. Kymmenen vuoden aikana niiden käyttöä on harkittu kolme kertaa – viimeksi vuosi sitten Keski-Afrikan tasavallan konfliktin yhteydessä – mutta kertaakaan niitä ei ole käytetty.
Monet EU-maat ovatkin turhautuneet tilanteeseen, mutta ei mallioppilas-Suomi: ensi vuoden alusta asetamme helikopterijoukon korkeaan valmiuteen osana isomman maaryppään muodostamaa EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa.
Lisäksi Suomi harkitsee johtovaltiovastuun ottamista vuosikymmenen loppupuolella. Perussuomalaiset ei kannata sitä. Maanpuolustuksemme kannalta nekin rahat olisi tehokkaampaa käyttää esimerkiksi reserviläisten kertausharjoituksiin.
Perussuomalaisten mielestä taisteluosastojen ylläpidon järkevyyttä on vakavasti pohdittava, jos ja kun niitä tositilanteessa ei olla valmiita käyttämään. Mitä me teemme paperitiikereillä?
On myös hyvä ymmärtää, että koko taisteluosastokonsepti on alkuaan luotu ammattiarmeijoiden kriisinhallintatehtävistä lepovuorossa olevia joukkoja varten – ei Suomen kaltaiselle, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle järjestelmälle. Suomelle osallistuminen on suhteessa kalliimpaa, koska taisteluosastojoukkomme perustetaan merkittävissä osin reserviläisistä.
Lisätietoja:
Jussi Niinistö
puh. 050 576 7239