PS: Ammatillisen koulutuksen rakenteellinen uudistus tarpeen
Välikysymys ammatillisen koulutuksen leikkausten aiheuttamista seurauksista ja koulutuksen eriarvoistumisesta
Kansanedustaja Kimmo Kivelä perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa
Välikysymyksessä oppositio hyökkää voimakkaasti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rakenteelliseen uudistukseen, jonka se itse laittoi liikkeelle vuonna 2013 ollessaan hallitusvastuussa. Silloin ryhdyttiin leikkaamaan ammatillisesta koulutuksesta. Lisäksi kuukausi ennen eduskuntavaaleja SDP oli valmis leikkaamaan 270 m € toisen asteen koulutuksesta.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat heränneet ja ryhtyneet yhteistyöhön verkottumalla entistä tiiviimmin toistensa ja alueensa elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen kenttä ei ole hallitsemattomassa muutoksessa, vaan yhteistyöhaluisessa tilanteessa.
Suomessa on tehty peruskoulu-uudistuksen jälkeen kaksi mittavaa koulutusuudistusta. Ammattikorkeakoulujen perustaminen ja yliopistouudistus. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus on jäänyt tekemättä, vaikka yhteiskuntamme on muuttunut odotettua nopeammin savupiipputeollisuudesta palvelu- ja tietoyhteiskunnaksi. Ammattikoulujen tilat, laitteet ja tutkinnot eivät ole kyenneet vastaamaan koulutus- ja osaamistarpeeseen riittävän nopeasti. Sen tiesi edellinen hallitus varsin hyvin vähentäessään 2013 – 17 toisen asteen rahoitusta valtiontalouden kehyksissä.
Hyvinä Nokian vuosina toteutettiin mittavia rakennushankkeita ja uusittiin ammattioppilaitosten konekantaa sekä palkattiin lisää henkilöstöä, mutta ei välttämättä kuunneltu elinkeinoelämää eikä kyetty näkemään teollista murrosta. Satsattiin sellaiseen, josta nyt on tullut tarpeetonta. Ammattioppilaitokset eivät poikkea tässä suhteessa muista julkisista toimijoista. Julkisella sektorilla on tarkasteltu kiinteistömassaa kriittisesti jo vuosia. Tarkastelu johtaa siihen, että joillakin paikoilla joudutaan toimitiloja sulkemaan, mutta se ei tapahdu ammattikoulutuksen järjestäjiltä saatujen tietojen mukaan suunnittelematta, vaan hallitusti. Tilahallintaan on kiinnitetty huomioita jo vuodesta 2013 lähtien. Opetustiloja on karsittu ja koulutusta keskitetty uudempiin tiloihin samalla kun jäljelle jääneitä tiloja on modernisoitu muuttuvaan koulutustarpeeseen paremmin sopiviksi.
Välikysymyksessä arvostellaan sitä, että aloituspaikkoja karsitaan, mutta lähinnä aloilta, jotka ovat ns. auringon laskun aloja – sellaisia aloja, joille kouluttaminen johtaa valmistumisen jälkeen työttömyyteen tai uudelleen koulutukseen. Arvostellaan myös sitä, että lähiopetus on vähentynyt. Se on vähentynyt monesta eri syystä – pääasiassa teknologian nopeasta kehityksestä – oppilaitoksilla ei kerta kaikkiaan ole ollut varaa hankkia huippukoneita ja välineitä – eikä se ole kansantaloudellisesti järkevää, sillä kalliit koneet seisoisivat käyttämättöminä . Tässä on yksi syy, miksi hallitus toimeenpanee käänteentekevän ammatillisen koulutuksen reformin.
Reformissa yhdistetään nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus saman lainsäädännön alle. Oppisopimusta ja uutta koulutussopimusta laajennetaan merkittävästi myös nuorten koulutukseen. Nythän oppisopimus on pääasiassa aikuiskoulutuksen väline. Menettelyllä varmistetaan se, että nuoretkin pääsevät oppimaan harjoittelemalla tulevilla työpaikoillaan käytettävien koneiden, laitteiden ja menetelmien kanssa nykyistä pitempään ja syvällisemmin.
Välikysymyksessä tuodaan esille keskeyttämistilastoja. Ne ovat huolestuttavia. Ammatillisen koulutuksen reformi vastaa juuri tähän ongelmaan. Jokaiselle opiskelijalle tehdään oma opintokokonaisuus, jossa otetaan huomioon opiskelijan tarpeet, kyvyt ja aikaisempi osaaminen entistä paremmin. Uusi katsantokulma, joka lähtee opiskelijasta, on yksi keino estää vääriä valintoja ja keskeytyksiä.
Ammattioppilaitoksissa tehdään vuosittain AMIS-tutkimus. Niitä on tehty vuodesta 2009 lähtien. Tutkimuksen kautta saadaan ajankohtaista tietoa. Tuon esiin muutamia keskeisiä tuloksia vuoden 2016 AMIS-tutkimuksesta.
Noin 90% opiskelijoista kertoo olevansa ylpeitä ja motivoituneita opiskelustaan ammatillisessa oppilaitoksessa.
Opiskelijoiden tyytyväisyys opetukseen on hieman lisääntynyt. Vain noin 13% kertoo olevansa tyytymättömiä.
Noin kolmannes opiskelijoista on kokenut kiusaamista tai syrjintää – tähän seikkaan tulee reformin toimeenpanossa kiinnittää erityistä huomiota.
Lähes 90% opiskelijoista on jokaisella tutkimuskerralla kertonut odottavansa innolla työelämään pääsyä.
Viimeisessä kohdassa on asian ydin – kaikkien meidän täällä eduskunnassa tulee huolehtia siitä, että tuleva ammatillisen koulutuksen reformi vastaa opiskelijoiden toiveeseen ja tahtoon päästä työelämään osaavana ja alaansa arvostavana työntekijänä.
AMIS-tutkimusten tulokset leikkaavat koulutusvälikysymykseltä siivet. Mikäli ammatilliset oppilaitokset olisivat hallitsemattomassa mullistuksessa, niin tutkimustulokset olisivat päinvastaiset.
Lisätietoja:
kansanedustaja Kimmo Kivelä
050-512 0061