PS: Työllisyys ei parane ilman talouskasvua
Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Tästä ei pitäisi olla kenelläkään mitään epäselvyyttä. Kataisen hallitus asetti tavoitteekseen työllisyysasteen noston 72 prosenttiin ja työttömyyden alentamisen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Hallituskauden alkukuukausia lukuun ottamatta maamme työllisyys on heikentynyt, ei parantunut. Uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömyysasteemme on jo 9,5 prosenttia, ja mikä kaikkein pahinta, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet merkittävästi. Onkin jo pitkään ollut täysin selvää, että ilman politiikan muutosta hallitus ei pääse lähellekään tavoitteitaan. Tästä huolimatta hallituksen talouspolitiikan iso linja ei ole muuttunut. Työttömyyden torjunta ei ole ollut kovin korkealla hallituksen tärkeysjärjestyksessä.
Se vähä, mitä hallitus on työllisyyden eteen tehnyt, on tehty lähinnä työn tarjonnan edistämiseksi. Eläköityvä Suomi tarvitsee toki työntekijöitä, mutta tällä hetkellä maatamme vaivaa ennen kaikkea huutava pula työpaikoista. Työllisyyden parantamisessa onkin ennen kaikkea kysymys talouskasvun edistämisestä. Ilman talouskasvua ei kasva työllisyyskään. Talouskasvun edistämisessä hallitus on epäonnistunut surkeasti. Tuoreiden komission ja OECD:n ennusteiden mukaan kuulumme talouskasvun osalta Euroopan rupusakkiin: Olemme samassa ryhmässä Kreikan ja Kyproksen tapaisten kriisimaiden kanssa. Ja samaan aikaan hallituksen ministerit viestittävät meille, että työ on jo tehty ja Suomen kurssi käännettiin kehysriihessä. Ilmeisesti ainakin osalla ministereitä on tarve tällä perustella kansalle, miksi he niin sankoin joukoin pyrkivät Brysseliin.
Perussuomalaiset tarjonneet keinoja
Kun hallituksen politiikan tulokset ovat näin laihoja, herää kysymys: Miksi hallitus ei käytä perussuomalaisten jo pitkään ehdottamia keinoja työllisyyden ja talouskasvun parantamiseksi?
Miksi hallitus ei esimerkiksi ole aloittanut energiapolitiikkamme rakenneuudistusta? Lopetetaan nykyinen lähinnä venäläisiä hyödyttävä energiapolitiikan teko ja otetaan tavoitteeksi kohtuuhintainen ja kotimainen energia. Maassamme on energiatuotteille 8,5 miljardin euron edestä kysyntää, jota emme verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infran puutteellisuuden takia pysty kotimaisin voimin täyttämään. Energiantuotannon kotimaisuusasteen nostamisella voidaan edistää maamme talouskasvua ja saada aikaan kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Mikä on, kun ei hallitusta kiinnosta?
Talouskasvun parantaminen vaatii myös elinvoimaisen yrityssektorin. Tarvitsemme uusia toimia yrittäjyyden tukemiseen. Aloittavia ja kasvavia yrityksiä on tuettava verotuksellisesti nykyistä paremmin. Tähän oiva keino olisi ALV:n alarajan nostaminen 20 000 euroon ja niin sanotun huojennusalueen katon nosto 40 000 euroon. Lisäksi hallituksen olisi ryhdyttävä todellisiin toimiin pöhöttyneen lupabyrokratiamme ketteröittämiseksi. Ei ole kenenkään etu, että järkevät investoinnit seisovat pahimmassa tapauksessa vuosia lupa- ja valitusprosessien takia.
Perussuomalaiset ovat myös toistuvasti ehdottaneet muun muassa eläkemaksujen ikäporrastusta, automaattista palkkatukijärjestelmää yli 55-vuotiaille alanvaihtajille, tuntuvia lisäresursseja oppisopimuskoulutukseen, aktiivisen työllisyyspolitiikan resurssien korotusta sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmän uudistamista kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan. Hallitusta eivät nämä uudistukset ole kiinnostaneet, mutta olette sen sijaan nyt leikkaamassa työvoimapolitiikan rahoitusta ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Tämä kaikki kertoo karua kieltä siitä, miten vähän teitä työttömien ahdinko kiinnostaa.
Hallituksen talouspoliittinen linja lisää työttömyyttä
Tarvittavaa käännöstä parempaan ei tapahtunut kehysriihessäkään. Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkija Lauri Holappa on lausunnossaan hallituksen talouspoliittisesta linjasta todennut: ”On täysin kiistatonta, että valittu finanssipolitiikan linja lisää työttömyyttä. Tästä ei vallitse erimielisyyttä valtiovarainministeriön tai mitään vakavasti otettavaa talousteoreettista suuntausta edustavien tutkijoiden keskuudessa.”
Kokonaiskuvaa ei siis muuta hallituksen 600 miljoonan kasvupakettikaan. Onkin vaikea ymmärtää, hyvä hallitus, että kun kerran olette päättäneet myydä valtion omaisuutta noin 1,9 miljardilla eurolla, miksi käytätte tästä vain 600 miljoonaa kasvupakettiin ja lopuilla maksatte velkaa pois aikana, jolloin Suomi maksaa velasta historiallisen alhaista korkoa? Korkoa, joka on vielä selvästi alhaisempi kuin myymänne omaisuuden tuotto. Miksi ette käytä vaikka koko tuota summaa kasvun ja työllisyyden kohentamiseksi? Tämän suuntaista on esittänyt myös SDP:n uusi puheenjohtaja ja ehkäpä tuleva valtiovarainministeri Antti Rinne. Pelkästään tieverkkomme korjausvelka on jo yli 2 miljardia, joten hyvistä kasvua ja työllisyyttä tukevista investointikohteista ei ole puutetta. Harjoittamanne talous- ja työllisyyspolitiikka ovat ristiriidassa keskenään.
Kannatan edustaja Tiilikaisen esittämää epäluottamuslausetta.
Jari Lindström
eduskuntaryhmän puheenjohtaja (ps.)