Perussuomalaisten kuuden paketin vaihtoehdolla Suomi takaisin kasvu-uralle
Tiedotusvälineille 12.11.2014
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin esittelypuhe
Kansanedustaja Kaj Turunen
Kuluvasta vuodesta on useimpien ennusteiden mukaan tulossa jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi. Ensi vuonnakin talouden ennustetaan kasvavan vain prosentin kymmenyksiä, jos sitäkään. Maamme työttömyys kasvaa tällä hetkellä hälyttävää tahtia, ja mikä huolestuttavinta, pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat räjähtämässä käsiin. Asiantuntijat puhuvat avoimesti jo massatyöttömyydestä. Taloustilanteemme on sanalla sanoen synkkä.
Perussuomalaiset pitävät hallituksen yleistä talouspoliittista linjaa virheellisenä. Useat talouden arvostetut asiantuntijatahot ovat suositelleet välttämään taantumassa etupainotteista julkisen talouden sopeutusta. Hallitus on tästä huolimatta taantumassa kiristämässä tuntuvasti finanssipolitiikkaa. Niinpä on selvää, että hallituksen talouspolitiikan vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun on hyvin negatiivinen.
Perussuomalaiset haluavat johtavana, vastuullisena oppositiopuolueena auttaa maamme takaisin kasvu-uralle. Tarjoamme paremman vaihtoehdon hallituksen epäonnistuneelle politiikalle.
Vaihtoehtomme kostuu seuraavista kuudesta paketista: Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti, energiapaketti, turvallisuus- ja hyvinvointipaketti, investointipaketti, säästöpaketti ja veropaketti. Esittelen nyt niiden pääkohdat.
Työllisyys- ja yrittäjyyspaketti
Aloitetaan työstä ja yrittämisestä. 350 miljoonan euron työllisyys- ja yrittäjyyspakettimme tavoitteena on nostaa työllisyysasteemme muiden Pohjoismaiden tasolle sekä parantaa pk-yritysten asemaa.
Heikko työllisyysasteemme johtuu ennen kaikkea yli 55-vuotiaiden huonosta työllisyydestä. Siksi pakettimme kärkenä on työuratakuu. Se on neliosainen työkalu, jonka tarkoituksena on edesauttaa työkykyisten ja -haluisten ikääntyneiden työuran jatkumista eläkeikään saakka. Tämä on erityisen tärkeää nyt kun Suomessa on sovittu eläkeiän asteittaisesta nostamisesta 65 vuoteen. Ilman uusia toimia yli 55-vuotiaiden työurien pidentämiseksi on olemassa suuri vaara, että eläkeiän alarajan nostolla ei ole haluttua vaikutusta työurien kestoon.
Työuratakuumme sisältää mestari-kisällimallin, automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille työttömille alanvaihtajille, työeläkemaksujen ikäporrastuksen, sekä työkyvyttömyyseläkejärjestelmämme uudistamisen kannustavampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Haluamme myös muistuttaa, että talouskasvun parantaminen vaatii elinvoimaisen yrityssektorin. Viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle viiden henkilön yrityksiin.
Siksi valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua. Me nostaisimme alv:n alaisen toiminnan alarajaa nykyisestä 8 500 eurosta 20 000 euroon ja toteuttaisimme työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yritysverotuksen. Lisäksi nostaisimme kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.
Purkaisimme myös turhaa sääntelyä ja ketteröittäisimme lupabyrokratiaa. Turhan sääntelyn purkaminen on syytä aloittaa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen purkamisesta. Samoin romukoppaan joutavat kuntaliitosten yhteyteen säädetty erityinen viiden vuoden irtisanomissuoja. Myös Suomen nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö on syytä muuttaa, sillä se aiheuttaa huomattavia hallinnollisia kustannuksia valtiolle ja kunnille.
Energiapaketti
Yli puolen miljardin euron energiapakettimme tavoitteena on kääntää energiapolitiikkamme suunta. Johdonmukainen, kohtuuhintaiseen ja kotimaiseen energiaan tähtäävä energiapolitiikka tukee työllisyyttä, talouskasvua, kilpailukykyä ja ostovoimaa sekä edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Niinpä energiaomavaraisuuden tuntuva nostaminen on syytä ottaa energiapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.
Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa jälleen energiaverotusta, vaan mielestämme energiaverotusta on alennettava noin 450 miljoonalla eurolla. Teollisuuden kuljetuskustannusten alentamiseksi poistaisimme myös väylämaksut.
Suomeen on perustettava valtion energiaomavaraisuusrahasto, joka edistäisi lainojen ja takauksien muodossa erityisesti julkisen sektorin energiatehokkuusinvestointeja sekä erilaisia energiaomavaraisuutta parantavia cleantech-sektorin demonstraatio- ja pilottihankkeita. Suomella on paljon vientikelpoista osaamista näillä aloilla, mutta valitettavasti esimerkiksi kuntasektori ei syystä tai toisesta uskalla juurikaan investoida edes nopean takaisinmaksuajan energiatehokkuusinvestointeihin. Energiaomavaraisuusrahaston alkupääoma on osa investointipakettiamme. Katsomme myös, että tulevaisuudessa päästökauppatulot on syytä ohjata tähän rahastoon.
Turvallisuus- ja hyvinvointipaketti
Valtion ydintehtäviin kuuluu kansalaisten perusturvallisuuden takaaminen, mikä tarkoittaa niin perustoimeentulon turvaamista kuin myös uskottavaa puolustusta ja tehokasta kriminaalipolitiikkaa. Tämän tehtävän hoitamiseen tarjoamme 800 miljoonan euron turvallisuus- ja hyvinvointipakettia.
Esitämme perusturvan korottamista 100 eurolla kuukaudessa, jotta erityisesti pienituloiset työttömät saavat tilanteeseensa helpotusta. Tiukkoina taloudellisina aikoina niukat varat on syytä ohjata mahdollisimman tehokkaasti niitä eniten tarvitseville. Näin ollen olisimme kustannussyistä valmiita korottamaan vain peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, mutta emme ansiopäivärahan perusosaa. Sen lisäksi, että uudistus pienentäisi tuloeroja ja nostaisi erityisesti pienituloisten tulotasoa, se purkaisi myös sosiaaliturvaamme liittyviä kannustinloukkoja. Perusturvan korotus ja veropakettiimme sisältyvä ehdotus 1 000 euron kuukausitulojen verovapaudesta parantaisivat selvästi työttömän taloudellisia kannusteita ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä.
Perussuomalaiset eivät ole hallituksen tavoin valmiita rapauttamaan kuntien taloutta ja peruspalveluja.
Hallituksen suunnittelema kuntien valtionosuuksien leikkaaminen on vastuun pakoilua pahimmillaan.
Hallitus käytännössä siirtää ikävät ratkaisut kuntapäättäjille. Me sen sijaan antaisimme kunnille 200 miljoonaa euroa hallitusta enemmän peruspalveluiden järjestämiseen.
Perussuomalaiset eivät voi ymmärtää, miksi hallituksen leikkauspolitiikan kylmä kärki osuu juuri lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Heidän hätänsä ei selvästikään kiinnosta hallitusta. Toisin kun hallitus, me emme ole unohtaneet kaikista heikko-osaisimpia. Siksi emme leikkaisi lapsilisä- ja eläkeindeksejä.
Katsomme myös koulutukseen suunnattujen resurssien olevan riittämättömällä tasolla, jotta Suomen kansainvälistäkin ihailua saanut koululaitoksen laatutaso voidaan säilyttää. Tasa-arvoinen ja laadukas opetus on maamme menestyksen perusta, joten lisäisimme resursseja peruskoulun ryhmäkokojen pienentämiseen ja kattavan kouluverkon ylläpitoon.
Emme myöskään ole hallituksen tavoin valmiita tinkimään sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta edes syrjäseuduilla. Peruisimme hallituksen leikkaukset sotilaalliseen maanpuolustukseen. Vaadimme myös lisää resursseja poliisille, rajavartiolaitokselle, tullille sekä oikeuslaitokselle, jotta ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mm. harmaan talouden torjunnassa. Lisäksi katsomme, että puhdas kotimainen ruoka vaatii maaseudun elinvoimaisuuden turvaamista.
Investointipaketti
750 miljoonan euron investointipakettimme kantava voima on usko siihen, että Suomeen investoimalla saamme maan nousuun.
Maamme hallitukset ovat vuosia laiminlyöneet tarvittavat investoinnit tie- ja rataliikenteeseen. Stubbin hallitus ei tee tässä poikkeusta. Ellei näitä vuosien mittaan kasaantuneita korjausvelkoja määrätietoisesti pureta, laiminlyönneistä koituu valtiontaloudelle aikanaan huomattavasti nykyistä suurempi korjauslasku. On kansantalouden kannalta hölmöläisten hommaa säästää väärässä paikassa. Siksi perussuomalaiset vaativat 300 miljoonan euron lisäystä perusväylänpitoon.
Olemme tyytyväisiä, että hallitus on lisännyt panostuksia kohtuuhintaiseen asumiseen ja kasvuyritysten rahoittamiseen. Pidämme kuitenkin ehdotettuja summia täysin riittämättöminä. Katsomme, että erityisesti puutteita on aloittavien kasvuyritysten rahoituksessa. Siihen tulisi panostaa selvästi nykyistä enemmän.
Säästöpaketti
800 miljoonan euron säästöpakettimme leikkaisi julkisia menoja ilman mainittavia vaikutuksia maamme kansalaisten hyvinvointiin. Selvää on, että pelkillä veronkorotuksilla ei velkaantumista katkaista. Joudumme myös leikkaamaan. Mielestämme leikkaukset on aloitettava kohteista, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tällöin ne kannattaa kohdistaa maamme ulkopuolelle suuntautuviin rahavirtoihin sekä menoihin, joiden vaikuttavuus on huono tai jopa negatiivinen.
Säästäisimme uudistamalla kehitysavun rahoituksen. Mallissamme ulkoasianministeriön hallinnon alle perustetaan kehitysapurahasto, johon veronmaksajien odotetaan vuosittaisessa veroilmoituksessa sijoittavan keskimäärin 200 euroa. Tuon sijoituksen voi vähentää verotuksessa. Tämän 250 miljoonan euron arvoisen veroporkkanan lisäksi valtio osallistuisi kehitysavun rahoitukseen 250 miljoonan euron perusrahoituksella. Malli toisi näin ollen valtiolle yli 500 miljoonan euron vuosittaisen säästön.
Leikattavaa riittää myös tehottomissa yritystuissa, puoluetuessa, maahanmuutossa sekä luonnonsuojelualueiden hankinnassa. Emme myöskään hyväksy Kreikan tukemista suoraan budjetistamme.
Veropaketti
Veropakettimme uudistaisi verotustamme oikeudenmukaisempaan ja kannustavampaan suuntaan.
Perussuomalaisten mielestä 1 000 euroa kuussa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi valtion tuloveroa eikä kunnallisveroa. Tämä tekisi työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti niin, että 40 000 euroa ja sitä vähemmän vuodessa ansaitsevien verotus kevenisi ja sitä suurempituloisten kiristyisi. Muutoksen ansoista 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan käteen jäävät tulot nousisivat melkein 400 euroa ja kaikkien suurituloisimpien verotaakka kasvaisi noin 500 euroa.
Katsomme myös, että Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Sen lisäksi, että yhteisöverotuksen porsaanreikien tukkiminen toisi lisää verotuloja, se parantaisi myös suomalaisten pk-yrittäjien mahdollisuuksia kilpailla tasapäisesti kansainvälisten suuryritysten kanssa, jotka voivat nykyään polkea hintoja, koska ne kotiuttavat voittonsa veroparatiiseissa.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen tekemän yhteisöveroalen hyöty on kyseenalainen. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Siksi palauttaisimme yhteisöveron Ruotsin 22 prosentin tasolle. Uudistaisimme myös osinkoverotusta oikeudenmukaisella ja kasvua tukevalla tavalla verottamalla pieniä osinkoja kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin.
Vaihtoehdossamme verotuksen kokonaistaakka pysyisi lähes muuttumattomana, kun otamme huomioon uuden kehitysapumalliimme sisältyvän 250 miljoonan euron veroporkkanan.
Perussuomalaisten vaihtoehto hallituksen käytettävissä
Tällä kokonaisuudella olisimme hallitusta vastuullisempia ja oikeudenmukaisempia. Ottaisimme syömävelkaa noin puoli miljardia hallitusta vähemmän, mutta samalla panostaisimme kertaluonteisesti kasvua tukeviin investointeihin 750 miljoonaa euroa hallitusta enemmän. Erotuksen rahoittaisimme suuntaamalla tähän osan jo päätetyistä valtionomaisuuden myyntituloista.
Varjobudjettimme paketit sisältävät runsaasti keinoja talouden parantamiseksi. Tarjoamme ne isänmaan edun nimissä hallituksen vapaaseen käyttöön.
Lisätietoja:
Kaj Turunen
puh. 050 512 0663