Puolueen yleisohjelma 1995

Oikeutta kansalle

PERUSSUOMALAISEN PUOLUEEN YLEISOHJELMA

OLEN PERUSSUOMALAINEN

Puolueen luonne ja päämäärät

Perussuomalaiset rp:n tehtävänä on muuttaa Suomi kansalaisyhteiskunnaksi, jossa jokainen perhe ja yksilö voi päättää omista asioistaan sekä mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa sosiaalista ja oikeudenmukaisuutta noudattavan yhteiskunnan kehittämiseen.

Puolueen päämääränä on kristillis-sosiaaliselta pohjalta koota yhteen ne väestöryhmät, joiden etujen ajamisesta ja yhdenvertaisesta sosiaalisesta ja taloudellisesta sekä yhteiskunnallisesta asemasta ei ole oikeudenmukaisesti huolehdittu. Näitä kansalaisryhmiä ovat mm. lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pien- ja perheyrittäjät sekä itsenäiset ammatinharjoittajat, pienipalkkaiset työntekijät, toimihenkilöt ja virkamiehet, opiskelijat sekä maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajat. Puolueen päämääränä on edistää maamme talouden rakentamista kestäväksi ja kilpailukykyiseksi siten, että työntekoa ja yrittämistä kunnioitetaan, kansallista itsemääräämisoikeutta sekä suomalaisia arvoja ja kulttuuria puolustetaan ja kansalaisille taataan taloudellinen perusturva kaikissa elämäntilanteissa sekä ehdoton oikeus työhön.

Puolueen toiminta ja rakenne perustuu suoraan henkilöjäsenyyteen, jolloin jokainen jäsen on tasavertaisesti vaikuttamassa tehtäviin päätöksiin ja valintoihin. Perussuomalaisessa puolueessa kaikkien kansalaisten on mahdollisuus vaikuttaa ilman välikäsiä harjoitettavan politiikan sisältöön.

Perussuomalaiset rp:n arvopohja rakentuu kristillis-sosiaaliselle ajattelulle. Tämä tarkoittaa sitä, että puolue kunnioittaa ihmisten henkilökohtaista vakaumusta ja näkee kristillisen lähimmäisenrakkauden, ihmisen ja luonnon tasapainon sekä kaiken elämän kunnioittamisen tärkeimpinä ohjenuorina kehitettäessä yhteiskunnan kansalaisille suunnattuja etuuksia ja palveluja. Sosiaalisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden on oltava pysyvänä perusperiaatteena yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Edellä olevan pohjalta teemme puolueena seuraavan SOPIMUKSEN SUOMALAISTEN KANSSA

Muutamme yhdessä suomalaisen yhteiskunnan inhimillisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Poistamme kansalaisia välinpitämättömäksi tekevän holhoamisen ja virkavaltaisen kohtelun. Oikeusistuinten tuomiot on aina perusteltava, eivätkä ne saa loukata kansan oikeustajua. Jokaisen kansalaisen perusoikeuksia on kaikissa olosuhteissa kunnioitettava; virkakoneisto ei myöskään saa toimia mielivaltaisesti. Meidän kaikkien on voitava olla oikeusvaltion täysivaltaisia kansalaisia riippumatta asemastamme, koulutuksestamme, varallisuudestamme, asuinpaikastamme jne.

Haluamme rakentaa arvokkaan kansalaisyhteiskunnan, uuden suomalaisen oikeusyhteiskunnan.

Hyväksymme maatamme rakentamaan ja täällä elämään myös ulkomaalaisia, mutta emme salli kenenkään heistä tulevan tänne vahingoittamaan kansankotiamme. Heidän on hyväksyttävä meidän yhteiskunta- ja oikeusjärjestyksemme, jolloin me puolestaan hyväksymme heidän kulttuurinsa ja elämän lähtökohtien erilaisuuden ja annamme heille oikeuden elää yhdenvertaisina yksilöinä kanssamme.

Haluamme olla ennen muuta suomalaisia. Tähän meillä on menneiden sukupolvien työn tuloksena historiallinen oikeus. Olemme samalla myös kunniamme tuntevia eurooppalaisia. Siihen meillä on oikeus Euroopan Unionin täysivaltaisina jäseninä. Suomen tulee suhtautua pidättyvästi unionin toiminnan laajentamiseen puolustuspolitiikan, yhteisen rahan ja vero- ja sosiaalipolitiikan osalta. Haluamme EU:n kehittyvän itsenäisten kansakuntien liittona – ei liittovaltiona. Kansallista päätösvaltaa ei saa heikentää!

Suomessa ei kenenkään pidä jäädä osattomaksi hyvinvoinnista – siksi vaadimme uutta tasapuolisempaa tulonjakoa. Kukaan ei saa kohtuuttomasti hyötyä toisesta tai hänen työpanoksestaan. Kuljemme kohti kansalaispalkkaa, jolla yhteinen kasvava mutta yhä pienemmällä työpanoksella aikaansaatu vientituotantomme hyöty oikeudenmukaisesti jaetaan jokaisen kansalaisen hyväksi. Päätöksenteon lähtökohdaksi on otettava heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten elämäntilanne.

Jokaisella kansalaisella on kansallinen oikeus riittävään hyvinvointiin kansantuotteemme yhteisestä kakusta.

Työ on jaettava tasapuolisesti jokaiselle toimeentulon ja elämänsisällön lähteeksi. Jokaisella suomalaisella on oikeus kunnialliseen työhön. Tilapäisen, välttämättömän ja kunnollisen työttömyyskorvauksen eli kansalaistulon vastikkeeksi jokaisen työttömän on oltava valmis ryhtymään yhteisesti hyväksyttyyn kansalaistyöhön tai -tehtävään. Vastikkeetonta rahaa ei ole olemassa.

Yrittämisestä on tehtävä kunnia-asia. Vain ahkeruus, aloitteellisuus, osaaminen ja yrittäminen nostavat meidät kansakuntien etujoukkoon, johon haluamme kuulua. Yrittämistä haittaava ja kustannuksia aiheuttava tarpeeton virkavaltaisuus ja säädösviidakko on purettava. Itsensä ja perheensä työllistämistä yrittäjänä on kannustettava. Yhteiskunnan yrityksille asettamat velvoitteet on kohdennettava uudelleen työn teettämistä suosiviksi.

Maaseudun pien- ja perheviljelmiä sekä metsätalous- ja pienyrityksiä on kannustettava ja tuettava. Maaseudun uusimuotoiset ja työllistävät pienyritykset ovat terveen kansakunnan perusta ja ne turvaavat maaseudun asuttuna pysymisen. Suomen mahdollisuus on puhtaassa, luonnonmukaisessa elintarviketuotannossa sekä hyvin hoidetussa monimuotoisissa metsissä.

Kansalaisten ostovoima, toimivat palvelut ja tuotteiden kotimarkkinat sekä viennin kansainvälinen kilpailukyky ovat kansantalouden perustekijät. Kansalaisten hyväksyttäviin yhteisiin tarpeisiin varoja keräävän verotuksen on oltava oikeudenmukainen ja kannustava. Kansan verorasitus ei saa olla liiallinen. Yhteiskunnan varoilla ei tule enää turvata kenenkään etuoikeutettua taloudellista asemaa, vaan kansalaisten yksilöllinen elämäntilanne huomioon ottaville etuuksille on saatava vähimmäis- ja enimmäisrajat, joita määritettäessä kaikki verotettavat tulot otetaan huomioon.

Velkariippuvuus ulkomaille on pahin täydellisen itsenäisyytemme uhka. Valtion velkaantuminen ulkomaille on kokonaan lopetettava. Velanotto on keskitettävä kotimaisilta lähteiltä tapahtuvaksi, jolloin myös korkohyöty jää hyödyntämään Suomen kansantaloutta.

Kansalaisten kansainvälisesti riittäväntasoinen koulutus on nostettava kaikkein korkeimmaksi päämääräksi. Koulutuksen on kasvatettava ihmisiä arvostelukykyisyyteen, älylliseen uteliaisuuteen ja yhteisvastuullisuuteen – ei massa-ajatteluun. Tutkimukseen ja tieteeseen sekä osaamiseen on panostettava ja yrityksiä on siihen valtiovallan toimesta kannustettava. Haluamme olla koulutus- ja sivistysvaltio kaikkein korkeimmalla tasolla.

Oman kansankulttuurimme kehittämiseen on suunnattava tarvittavat voimavarat. Ihmisten henkinen hyvinvointi on turvattava. Sen sijaan yletön kapea-alaisen korkeakulttuurin suosiminen yhteiskunnan varoista on lopetettava. Suomen on mahdollisuuksiemme puitteissa voitava menestyä kansainvälistä huomiota tuovassa huippu-urheilussa, mutta myös koko kansan kunnon kohottaminen ja liikunnan ilo on riittävästi otettava huomioon.

Terveydestä on tehtävä Suomen ja suomalaisten tuntomerkki. Siksi terveydenhuoltojärjestelmämme ei saa lyhytnäköisin perustein romuttaa tai halvaannuttaa. Vaihtoehtoisterveydenhoidon asemaa on parannettava. Haluamme, että suomalaiset ovat terve, tasapainoinen ja vireä kansakunta.

Asukasluvultaan pienen maamme hallinnon rakenteita on kansainvaltaistettava ja tehostettava. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle kansalaisia osallistumishalukkuuden takaamiseksi. Tasavallan presidentti, maaherrat sekä kaupunkien ja kuntien johtajat on valittava neljän vuoden välein suorilla vaaleilla. Edustakunta ja kunnallisvaltuustot on valittava neljän vuoden välein pidettävillä vaaleilla, joissa jokaisen äänestäjän äänen on oltava yhtä arvokas. Tämä edellyttää vaaliemme ääntenlaskujärjestelmän uudistamista vaalitulosta paremmin vastaavaksi ja tasauspaikkajärjestelmän käyttöönottoa.

Perussuomalaiset rp:n puolueohjelmaa uudistetaan ja ajanmukaistetaan jatkuvasti puoluevaltuuskunnan kokouksissa ja puoluekokouksissa. Lisäksi puolueella on lukuisia ajankohtaisia puolueohjelmaa täydentäviä erityisohjelmia.

Hyväksytty 1. puoluekokouksessa 26.11.1995 Kokkola