PÄÄKIRJOITUS
Elämmekö poikkeuksellista joulua?
Olemme hiljentymässä joulun viettoon samaan aikaan kun maassamme ovat meneillään talouden aiheuttamat myllerrykset.

Suomessa ja muuallakin maailmassa pääoma-arvot ovat selvinneet lamasta yllättävän hyvin. Osakkeiden ja kiinteistöjen arvot ovat nousseet. Kullan hinta on myös ampaissut historiallisen korkealle. Markkinoilla liikkuu paljon rahaa, mutta ne eivät suostu investoimaan ja luomaan työpaikkoja ja sitä kautta hyvinvointia kansalle. Investointeja ei tipu edes näin joulun aikana. Pääomamarkkinoilla vallitsevat hyvin kovat arvot, joihin ei lukeudu pehmeä joulumieli.

Inflaation odotetaan maassamme nousevan nykyisestä maltillisesta kasvusta huolimatta. Inflaatiosta kärsivät aina köyhät, näkemättä kuka heitä oikein riistää. Riiston takana on nykypäivän kasvoton rahavalta. Sosiaaliturva ja eläkkeet eivät pysy inflaation vauhdissa mukana. Näin joulun alla meitä kehotetaan kuluttamaan ja laittamaan rahamme liikkeelle. Monella ei vain ole mistä kuluttaa, työpaikat ovat menneet eikä säästöjä ole.

Työttömyys tulee valitettavasti Suomessa lähitulevaisuudessa yhä lisääntymään. Monessa köyhässä suomalaisessa perheessä ei löydy kinkkua joulupöydästä, jos kohta enää makkaraakaan.

Omaisuuden uusjako on tosiasia

Suomessa köyhät ja pihit varakkaat ostavat tietenkin halpoja kiinalaisia tuotteita, jotka kasvattavat Kiinan valuuttarahastoa entisestään. Joulupukin konttiin tulee yhä enemmän halpatuontimaissa tuotettuja tavaroita. Nämä tuotteet eivät työllistä paljoakaan Suomessa ja valuutta valuu Suomen rajojen ulkopuolelle. Yhdysvalloissa painetaan setelipainot kuumina lisää dollareita. Lopputulos on tietenkin se, että muut maat Suomi mukaan luettuna maksavat noiden maiden jättivelat.

Yhdysvallat ja Kiina pystyvät keinotekoisin konstein siirtämään velkansa toisten maksettaviksi. Suomessa monet yritykset ja yksityisyrittäjät joutuvat lopettamaan toimintansa ja joululahjana on konkurssi. Ne, joilla on rahaa, ostavat pilkkahinnalla hiukankin rahanarvoiset tavarat ja tuotteet näistä konkurssipesistä pois. Osakkeet ja kiinteistöt vaihtavat omistajaa laman ja konkurssien seurauksena.
Suomen valtio elvyttää lamaa mielestäni aivan väärällä tavalla. Rakenteellista alijäämää on peräti 70 prosenttia, josta vain noin 30 prosenttia menee todelliseen elvytykseen. Kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia, tekevät kuntaliittoja ja myyvät omaisuuttaan ylläpitääkseen nykyistä järjestelmää. Nykyinen hallituksemme on kykenemätön tekemään rakenteellisia muutoksia, koska eduskuntavaalit ovat liian lähellä. Hallitus on valinnut omaisuuden uusjaon todellisen elvytyksen sijasta.

Potku päähän auttaa

Rakenteelliset muutokset näkyvät positiivisina vasta kahdeksan vuoden päästä, aluksi näkyvät ikävät asiat. Harva poliitikko on halukas tekemään poliittisen itsemurhan ja uhrautumaan kansan hyvinvoinnin puolesta. Edes näin joulun alla ei hallituksen riveistä löydy suoraselkäisyyttä.

Elämme kestävyyshaasteiden edessä suomalaisessa yhteiskunnassamme. Organisaatiot ovat usein sokeita omille tekemisilleen kuten hallitus Suomessa. Poliittinen järjestelmämme korjaa itse itseään, mutta journalistien on potkittava sitä päähän ja pakotettava se asioihin, joita se ei halua muuten tehdä.
Tästä on hyvänä esimerkkinä vaalirahasotku, joka alkoi nousta äänestäjien tietoisuuteen vasta median toimesta. Vaalirahasotkua ei käännetty loppuun asti näkyviin. Työntekijöiden liitoille maksamat ay-maksut eivät saaneet tarpeeksi julkisuutta, ei myöskään RKP:n rahoitus. Tekivätkö puolueet keskenään sopimuksen olla nostamatta toistensa vaalirahakytköksiä esiin? Eräänlainen joulurauha laskeutui näiden puolueiden keskuuteen.

Toinen asia on kansanedustajien huippuhyvät eläkejärjestelmät ja sopeuttamisrahat, jotka takaavat huippuhyvät ansiot entisille kansanedustajille vuosiksi eteenpäin uran loputtua eduskunnassa. Media Yle mukaan lukien potkii poliitikkoja päähän, ja poliittisen pakon edessä tehdään muutoksiakin. Kokonaan toinen asia on se, kauanko oppi pysyy poliitikkojen päässä.

Toivotan kaikille lehtemme lukijoille hyvää Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja onnellista ja parempaa uutta vuotta.


www.harrilindell.fi

Julkaistu 21.12.2009 klo 09:47
Kirjoittaja: Harri Lindell

 

Pitäisikö virkamiesruotsin pakollisuus poistaa?

Ekryhma 

Juliste 2010 linkkikuva pieni

Banner lueperuslehti

Peruslistabanneri 150x70